Työturvallisuus

Report
Työturvallisuus
7.11. täydennyskoulutus
www.helsinki.fi/yliopisto
REACH- ja CLP-asetusten
vaikutus koulussa
www.helsinki.fi/yliopisto
REACH-asetus
• REACH = Registration, Evaluation, Authorisation and
Restriction of Chemicals, kyseessä on siis asetus
kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista,
lupamenettelyistä ja rajoituksista
• osa EU-lainsäädäntöä, joka sitoo jäsenmaitaan
• REACHia valvoo Kemikaalivirasto
www.helsinki.fi/yliopisto
REACH-asetuksen soveltaminen
• REACHin vaikutukset riippuvat siitä, sovelletaanko
niitä kemikaalin valmistajaan, maahantuojaan,
jatkokäyttäjään vai jakelijaan.
• Opettajat ja oppilaat ovat kemikaalien jatkokäyttäjiä
• Kemikaalien myyjät voivat olla valmistajia,
maahantuojia, jatkokäyttäjiä tai jakelijoita.
• oleellista on, että kemikaalin myyjän tulee välittää
ostajalle tiedot kemikaalin turvallisesta käytöstä ja
aineen kanssa vaadittavista turvallisuustoimenpiteistä
‒ nämä tiedot selviävät yleensä
käyttöturvallisuustiedotteesta, jonka liitteenä saattaa olla
vielä erityisiä turvallisuusarviointeja
www.helsinki.fi/yliopisto
REACHin vaikutus jatkokäyttäjiin
• Jatkokäyttäjällä (opettajalla) on oikeus toimittaa
kemikaalin myyjälle tieto siitä, miten kemikaalia
koulussa käytetään
• myyjän tulee välittää tämä tieto eteenpäin tuotteen
välitysketjussa, jotta opettajan käyttö voidaan
huomioida kemikaalin turvallisuustarkastelussa
(käyttöturvatiedotteessa ja turvallisuusarvioinnissa)
• mikäli käyttäjä ei toimita tietoa käytöstään, hänen on
itse tehtävä käyttöturvallisuusraportti turvallisista
käyttöolosuhteista ja turvallisuustoimenpiteistä
www.helsinki.fi/yliopisto
Esimerkki 1
• Kouluun tilataan kemikaalitoimittajalta 1 M NaOHliuosta. Kemikaali on tarkoitettu laboratoriokäyttöön.
• Myyjän tulee toimittaa lähetyksen mukana myös
käyttöturvallisuustiedote, josta ilmenee miten
natriumhydroksidia käytetään turvallisesti.
• Opettajalla on oikeus ilmoittaa myyjälle, että käyttää
kemikaalia happo-emästitrauksissa.
‒ todennäköisesti kemikaalin turvallisuusarvioinneissa on
varauduttu juuri tähän käyttöön
www.helsinki.fi/yliopisto
Esimerkki 2
• Opettaja ostaa kaupasta puhdistusainetta, jota hän
aikoo käyttää emäksenä kemiantunnilla
• hän haluaa saada kemikaalin
käyttöturvallisuustiedotteen (löytyy esim. internetistä)
‒ käyttöä kemiantunnilla ei kuitenkaan ole huomioitu tuotteen
turvallisuusarviossa
• opettaja voi ilmoittaa käytöstään puhdistusaineen
valmistajalle
‒ todennäköisesti tämä vain toteaisi ettei tuotetta ole
tarkoitettu tähän käyttöön
• eli tuotteen turvallisen käytön suunnittelu ja arviointi jäisi
opettajan omalle vastuulle
www.helsinki.fi/yliopisto
CLP-asetus
• CLP = Classification, Labelling and Packaging of
substances and mixtures
• tarkoitus yhdenmukaistaa EU-alueen
kemikaalipakkausten merkinnät uuden YK:n
alaisuudessa hyväksytyn kansainvälisen
järjestelmän mukaisiksi
• asetus tuo kemikaalipakkauksiin uudet
varoitusmerkit, sekä uudet vaara- ja turvalausekkeet
www.helsinki.fi/yliopisto
Uudet varoitusmerkit
• uusiin varoitusmerkkeihin ei enää kuulu sanallista
osaa, eli merkeillä ei ole nimiä
• sen sijaan uudet huomiosanat ”vaara” ja ”varoitus”
otetaan käyttöön osana kemikaalien
pakkausmerkintöjä
www.helsinki.fi/yliopisto
Erot vanhoihin merkkeihin
• Työsuojeluhallinnon sivuilla on esitetty uusia ja
vanhoja merkkejä vertaileva taulukko:
http://www.tyosuojelu.fi/fi/uudetvaroitusmerkit
• uuden järjestelmän mukaiset merkit eivät kuitenkaan
vastaa suoraan vanhoja
‒ vanhassa järjestelmässä kemikaalipakkauksiin merkittiin
vaaraa kuvaavat R-lausekkeet ja turvallisuustoimenpiteisiin
liittyvät S-lausekkeet
‒ uudessa järjestelmässä käytetään vaara- ja
turvallisuuslausekkeita, eli H- ja P-lausekkeita
‒ nämä kaksi lausekejärjestelmää eivät ole suoraan
vertailukelpoisia
www.helsinki.fi/yliopisto
CLP-asetuksen mukaiset
pakkausmerkinnät
• Kemikaalipakkaukseen tulee uuden järjestelmän mukaan
merkitä suomeksi ja ruotsiksi
• kemikaalin nimi
• vaaralausekkeet (H-lausekkeet) ja turvalausekkeet (P-lausekkeet)
‒ kaikki vaaralausekkeet on merkittävä
‒ turvalausekkeita enintään kuusi, ellei erityisen vaarallinen tuote
• varoitusmerkit ja huomiosana (vaara tai varoitus)
• toimittajan nimi, osoite ja puhelinnumero
• mahdolliset muut lainsäädännössä vaaditut tiedot
• Yleiseen kulutukseen tarkoitetuissa aineissa, esimerkiksi
pesuaineissa, tulee myös lukea vaarallisen aineen
nimellismäärä pakkauksessa.
www.helsinki.fi/yliopisto
Pakkausmerkinnät koulussa
• Kemikaalien toimittajat käyttävät merkintöjä
pakkauksissaan.
• Mikäli opettaja siirtää kemikaalia toiseen pakkaukseen,
hänen tulee huolehtia uusista pakkausmerkinnöistä.
• Mikäli pakkauksen tilavuus on korkeintaan 125 ml, siihen
ei tarvitse merkitä vaara- tai turvalausekkeita
• Kaikki muut pakkausmerkinnät on kuitenkin oltava!
• Mikäli kemikaali saapuu koululle tällaisessa
pakkauksessa, sen vaara- ja turvalausekkeet löytyvät
käyttöturvallisuustiedotteesta
• Mikäli alkuperäisessä pakkauksessa on vain vanhat
varoitusmerkit, uuteen pakkaukseen siirrettäessä tulisi
pakkaus merkitä uuden asetuksen mukaisesti.
www.helsinki.fi/yliopisto
Esimerkki 3
• Kouluun tilataan väkevää suolahappoa, jossa on
asianmukaiset pakkausmerkinnät.
• Opettaja siirtää suolahappoa 50 ml tippapulloon,
jotta voi käyttää sitä demonstraatioissa.
• tähän pulloon ei tarvitse merkitä alkuperäisestä
pakkauksesta löytyviä H- tai P-lausekkeita, mutta siihen
tulee merkitä kemikaalin nimi, valmistajan yhteystiedot,
varoitusmerkit, huomiosana ja mahdolliset muut tiedot
www.helsinki.fi/yliopisto
Esimerkki 4
• Opettaja laimentaa edellisen esimerkin suolahappoa
0,1 molaariseksi liuokseksi oppilastöitä varten.
• Uuden 0,1 M suolahapon pakkausmerkinnät täytyy
kuitenkin miettiä uudelleen, sillä sekä H- että Plauseet muuttuvat kun ainetta laimennetaan.
• opettaja vastaa uusien pakkausmerkintöjen laatimisesta
‒ apuna tässä voi käyttää esim. tuotteen myyjän
käyttöturvallisuustiedotteita
www.helsinki.fi/yliopisto
CLP-asetuksen vaikutukset
koulussa
• Uusien varoitusmerkkien käyttöönotto on pitkä
prosessi
• vuoteen 2017 mennessä viimeistenkin vanhojen
varoitusmerkkien ja samalla R- ja S-lauseiden tulisi
poistua pakkauksista
‒ kouluilla on kuitenkin oikeus käyttää vanhoja merkintöjä
vielä tämänkin jälkeen
• oppilaiden ja opettajien tulisi tuntea sekä vanhat, että
uudet varoitusmerkit ainakin vuoteen 2017 saakka
www.helsinki.fi/yliopisto
Lisätietoa
• http://www.reachneuvonta.fi/
• ylälaidan Esitteet ja koulutus –linkin takaa löytyy lyhyet
yhteenvedot REACH- ja CLP-asioista
www.helsinki.fi/yliopisto
Luokkatilan
työturvallisuus
lähde:
http://www.oph.fi/julkaisut/2011/luonnontieteiden_opetusti
lat_tyoturvallisuus_ja_valineet
www.helsinki.fi/yliopisto
Luokkatilan turvallisuus
• Käsitellään sellaisia luokkatiloja, joissa tehdään
kokeellisia kemian töitä
• Turvallisuuteen kuuluu
• paloturvallisuus
• sähköturvallisuus
• suojavarusteet
• turvalaitteisto
• kemikaalien käsittely
• ensiapu
www.helsinki.fi/yliopisto
Paloturvallisuus
• luokkatilan sisustuksen tulee olla paloturvallinen
• esim. verhot tulisi valmistaa vaikeasti syttyvästä
kankaasta
• luokasta tulisi löytyä alkusammutusvälineet
• sammutuspeite
‒ palamatonta kangasta
‒ tarpeeksi iso myös sammuttajan suojaamiseksi
• sammutin
‒ käsisammutin on tarpeeksi tehokas luokkakäyttöön
‒ jauhe-, vaahto- ja hiilidioksidisammutin soveltuvat parhaiten
kemikaali- ja sähköpalojen sammutukseen
www.helsinki.fi/yliopisto
Sähköturvallisuus
• Oppilaat saavat käyttää kosketussuojattuja sähkölaitteita
• jos laite ei ole kosketussuojattu:
• maksimijännite on vaihtovirran tapauksessa 25 V ja tasavirran
tapauksessa 60 V.
• sen tulee olla suojaerotettu muista piireistä, eikä laitteen
oikosulkuvirta saa olla vaarallisen suuri
‒ SELV ja PELV
• luokassa, jossa oppilaat tekevät sähkötöitä, tulisi olla kytkin
kaikkien työpisteiden sähkön katkaisemiseen
• kytkimen tulee olla näkyvällä paikalla ja helposti saavutettavissa
• mikäli kaikki luokassa käytettävät sähkölaitteet ovat yllä
esitettyjen vaatimusten mukaisia ja kosketussuojatut laitteet
kytketään pistorasiaan, ei erillistä hätäkytkintä välttämättä tarvita
www.helsinki.fi/yliopisto
Suojavarustus
• Laboratoriotöissä on käytettävä työn vaatimia
suojavarusteita
• avotulen kanssa suojamyssyä, tai hiukset on sidottava
tavalla, joka estää tulen tarttumisen hiuksiin
‒ avotulen korvaamista esim. sähkölevyllä kannattaa harkita
• suojalaseja pitää käyttää, kun työssä on vaarana syntyä
roiskeita tai sirpaleita
‒ suojalasien tulisi mahtua myös silmälasien päälle
• suojatakkeja/esiliinoja, sekä suojahanskoja voi käyttää
tarvittaessa
www.helsinki.fi/yliopisto
Turvalaitteisto
• vetokaappi
• käytettävä ” demonstraatioissa ja oppilastöissä, joissa
kehittyy syövyttäviä, ärsyttäviä tai myrkyllisiä kaasuja tai
höyryjä, joiden poistamiseen kohdepoisto ei ole riittävä”
‒ kohdepoisto voi tarkoittaa esim. liesituuletinta
• tulisi löytyä kaikista luokista, joissa tehdään kemian
kokeellisia töitä, sekä tilasta, jossa opettajat
valmistelevat töitä
‒ voidaan käyttää myös luokasta toiseen siirrettävää
vetokaappia
www.helsinki.fi/yliopisto
Turvalaitteisto
• hätäsuihku
• kiinteä hätäsuihku, jonka alle mahtuu seisomaan
aikuinenkin
‒ suihkun alus pidettävä aina vapaana
• vähintään 1,5 m pitkä letku, jonka päässä vartalo- ja
silmäsuihku
‒ kytketty luokan vesipisteeseen
• suihkusta pitää tulla vähintään huoneenlämpöistä vettä
www.helsinki.fi/yliopisto
Turvalaitteisto
• silmäsuihku
• tarkoitettu syövyttävän aineen huuhtomiseen silmistä tai
kasvoilta
• sijainti ja toiminta mietittävä niin, että voi käyttää
sokaistuneena
• voi olla myös silmähuuhdepullo, jota säilytetään
ensiapukaapissa
• ensiapukaappi
• ensiapuohjeet, haavojen ja palovammojen
ensihoitovälineet, (silmänhuuhteluvälineet), sakset,
pinsetit, hakaneuloja, suojakäsineet ja hälytysnumerot”
www.helsinki.fi/yliopisto
Kemikaalit
• Kemikaalit tulee säilyttää opetusvälinevarastossa tai
erillisessä varastossa.
• kaikki sellaiset kemikaalit, joista tulee laatia
käyttöturvallisuustiedote, tulee säilyttää
• palamattomassa, lukitussa ja ilmastoidussa
kemikaalikaapissa
• tai erillisessä kemikaalivarastossa
www.helsinki.fi/yliopisto

similar documents