Setlementtiliikkeen ja Harjulan historiaa

Report
SETLEMENTTITOIMINTAA
127 VUOTTA
Maailman ensimmäinen
setlementti Toynbee
Hall perustettiin
Oxfordissa 23.02.1884
Katsaus setlementtien syntyhistoriaan
04/2011
Itä-Lontoon kansansivistystyön keskus
”Se tahtoo valmistaa sivistystilaisuuksia ja
virkistyskeinoja sekä lisätä viihtyisyyttä Lontoon ja
muiden kaupunkien köyhien kortteleissa. Se
tahtoo tutkia köyhien olosuhteita, miettiä ja laatia
suunnitelmia, jotka voisivat edistää tämän
väestön hyvinvointia.
Työ aloitetaan ostamalla tai muulla tavalla
hankkimalla asumukseksi niille, jotka tahtovat
edustaa ihmisystävällistä toimintaa ja
sivistystyötä. Työntekijän tulee asettua asumaan
(to settle) köyhien keskuuteen. Se on oppimista
yhtä paljon kuin opettamista, saamista yhtä
paljon kuin antamista.”
Toynbee Hall
• perustajat: Samuel Barnett, Sidney Bell ja arkkipiispa
Cosmo Cordon
• nimi aatteellisen tienraivaajan Arnolt Toynbeen
mukaan
• tavoitteena kirkon oppimiskäsitteiden parantaminen ja
saattaminen sopusointuun elämän kanssa
• oli yksi Lontoon yliopiston opetuslaitoksista
• setlementtiopiskelusta muodostui jatko- ja
kansankorkeakoulun yhdistelmä
• oli käytännön työtä ja köyhien opettamista
• oli tienraivaaja monille sosiaalipoliittisille uudistuksille
• esim. varattomien ilmainen oikeusavustus
• toiminta levisi nopeasti Amerikkaan, Saksaan ja muihin
teollistuneisiin maihin
• lähtökohtana teollisen vallankumouksen aiheuttamat
sosiaaliset ja yhteiskunnalliset ongelmat, sosiaalisen
pääoman rapautuminen, teollistumisen aiheuttamat
yhteiskuntarakenteen muutokset
• työn lähtökohtana paikalliset tarpeet
• IFS (International Federation of Settlements and
Neighbourhood Center) kansainvälinen yhteiselin
perustettiin Lontoossa 1926
• Nyt
– New Yorkissa yli 30 setlementtiä
– Kaikissa maanosissa, yli 40 maassa
– Toimii myös eri uskontokunnissa
SUOMEEN TULO
• Suomeen toimintatapa tuli 1890-luvulla
helsinkiläisenä hankkeena ja 1910-luvulla
kansallisena kirkon ja teollistuvan yhteiskunnan
yhteensovittamistarpeen ratkaisumallina
• Alli Trygg-Helenius tutustui Toynbee Hallin työhön
ja aloitti Helsingissä Kansankodin toiminnan jo
1890. Kansankoti lopetti toimintansa 1910–luvun
alussa rahoitusongelmiin
• Sigfrid Sirenius tutustui setlementtityöhön
merimiespappina Lontoossa ja toi 1910-luvulla
idean kirkon toimintaan
SIGFRID SIRENIUS
15.7.1877 – 25.9.1961
• Suomen setlementtiliikkeen uranuurtaja
• vihittiin papiksi 17.6.1901
• toimi Kokemäellä saarnaajana, Räisälässä kirkkoherrana,
merimiespappina Antwerpenissä ja Lontoossa, 1912 paluu
kotimaahan Suomen lähetysseuran palvelukseen ja siitä
setlementtiliikkeen johtoon 1918, toimi pääsihteerinä
vuoteen 1941 saakka ja eläkkeelle 1948
• sai 1927 Teologian kunniatohtorin arvon, 1957 Suomen
kulttuurirahaston kunniapalkinnon yhteiskunnalliseen
eheyttämiseen tähdänneestä elämän työstä ja kirjallisesta
toiminnasta
• kirjoitti 53 teosta ja käänsi 10 kirjaa
SETLEMENTTILIIKE SUOMESSA
• 1918 perustettiin Teollisuusseutujen
evankelioimisseura, joka 1941 nimettiin
Kristillis-yhteiskunnalliseksi työkeskusliitoksi ja
nimi muutettiin edelleen 1984 Suomen
Setlementtiliitoksi
• oli itsenäisen Suomen toinen rekisteröity
yhdistys järjestysnumerolla 2
• 1919 ensimmäinen setlementti, Kalliola, aloitti
toimintansa
• nyt liike muodostuu 34 paikallisesta
setlementtistä, 8 alueellisesta
nuorisojärjestöstä, 1 kannatusyhdistyksestä ja
1 säätiöstä ympäri Suomen
• Setlementtiliikkeen palveluksessa on runsaat
3000 ammattilaista ja heidän kanssaan
setlementtityötä tekee iso joukko
vapaaehtoisia
• uskonnollisesti ja poliittisesti riippumaton liike
• Tällä hetkellä toimintamuotoja ovat:
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
seniori- ja vanhustyö,
lapsi- ja nuorisotyö,
monikulttuurinen työ,
yhteisöllisten asumismuotojen kehittäminen ja
tuotanto sekä tuetun asumisen eri muodot,
kansalaistalotoiminta,
kehitysvammaispalvelut,
18 kansalaisopiston, kahden kansanopiston ja kahden
erityisoppilaitoksen koulutustarjonta,
erilaiset trauma- ja kriisityömuodot,
päihdekuntoutuspalvelut,
velkaneuvonta, sovittelutoiminta ja
Rikosuhripäivystys.
ARVOT
• Työn perusarvot:
– arjen keskellä toteutuva
lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja
erilaisten ihmisten välinen yhteistyö
• Niitä toteutettaessa
– luotamme ihmisessä ja yhteisössä
oleviin voimavaroihin
– kunnioitamme jokaisen ihmisen
yksilöllisyyttä
ARVOT
– hyväksymme ihmisten erilaisuuden
– edistämme rajoja ylittävää
henkilökohtaista ystävyyttä ja yhteyttä
– toteutamme ihonväristä, sukupuolesta
tai kulttuurista riippumatonta
tasa-arvoisuutta
– sitoudumme tukemaan vaikeassa
elämäntilanteessa olevia ihmisiä
– toteutamme paikallista, ihmisten
tarpeista lähtevää setlementtitoimintaa
Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys
• ihmisen yksilöllisyyden kunnioittaminen
on yhteisöjä kehittävän setlementtityön
lähtökohta
• yhteisö tarvitsee erilaisia jäseniä, jotka
kunnioittavat toisiaan ja toimivat
yhdessä
• yksilöistä muodostuva yhteisö pystyy
ratkaisemaan itsenäisesti ulkoiset ja
sisäiset ongelmansa
Painopiste yhteisössä
• yhteisöillä on oikeus ja velvollisuus
päättää itseään koskevista asioista ja
kantaa vastuunsa
• erilaisten ihmisten välinen ystävyys,
yhteys ja tasa-arvoisuus on mahdollista
ja tavoittelemisen arvoista
• setlementtityö sitoutuu aina
vahvistamaan yksilöitä ja yhteisöjä
erityisesti yhteiskunnan marginaalissa
elävien ihmisten parissa
Setlementtityön idea?
• kokonaisvaltaisuus
• lähiyhteisön ja sen jäsenten tarpeisiin
vastaaminen
• yhteistyö, kumppanuus, ystävyys
• eri asioita osaavien yhteistyö, rajojen
ylittäminen, synergia
• rohkeus, mielikuvitus, epäsovinnaisuus,
yllättävyys, paikalliset variaatiot
• henkisen ja sosiaalisen pääoman
kasvattaminen
Setlementtiliike haluaa...
• olla joustava, innovatiivinen ja
positiivinen
• olla olemassa ihmistä, ei
järjestelmää varten
• järjestää ihmistä kunnioittavia ja
ihmisarvoa säilyttäviä palveluita
Suomessa asuville ihmisille
• toimia kokonaisvaltaisesti ja yhteisöä
rakentavasti, ihmisen yksilöllisyyttä
kunnioittaen
HARJULAN JUURET
• Viipurin Sorvaliin syntyi 1923 Länsi-Toukolan
setlementti Sireniuksen innoittamana Monrepoon
haltian Paul Nicolayn toimesta
• Länsi-Toukolan ensimmäinen hallituksen
puheenjohtaja oli silloinen maaherra ,
myöhemmin presidentti Lauri Kristian Relander
• vuonna 1928 syntyi toinen setlementti Itä-Toukola
itäiseen esikaupunkiin
• työn painopiste lastenhuolto- ja nuorisotyössä
(lastenseimi, kesäsiirtola, säännöllinen
lastenlääkäri, kasvitarha, pyhäkoulu)
HARJULAN JUURET
• myöhemmin kehittyi vahva
urheiluseuratoiminta sekä Vapaaopiston
opintopiiri tarjonta
• sodan jaloista Viipurista saapui paljon
evakkoja myös Lahteen ja joukossa oli
aktiivisia Länsi- ja Itä-Toukolan kannattajia
• yhdessä Sireniuksen ja lahtelaisten
paikallisvaikuttajien kanssa perustettiin
Harjulan kannatusyhdistys
HARJULAN SETLEMENTTI RY
SETLEMENTTITYÖTÄ LAHDESSA 1941-2011
6.3.1941 Lahden kaupungin-talolla
pidetyssä kokouksessa päätettiin
perustaa Harjulan
Kannatusyhdistys monien silloisten
kaupungin päättäjien innokkaalla
myötävaikutuksella.
Toiminta alkoi, kun Harjulan
ensimmäinen toiminnanjohtaja
pastori Ensio Partanen ryhtyi
hoitamaan tointaan kesäkuussa
1941.
Kuvassa: Pastori Ensio Partanen sai
ensimmäisiksi vakinaisiksi
työntekijöikseen Viola Vaarron ja Arvo
Revon, joiden tehtävänä oli ennen
muuta nuorisotyön organisoiminen.
YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS
Yhdistyksen toiminnan tarkoitukseksi määriteltiin seuraavaa
”Yhdistyksen tarkoituksena on Lahden kaupungissa, Hämeen
läänin alueella Kristillis-yhteiskunnallisen Työkeskusliiton jäsenenä,
sen periaatteiden mukaisesi ja yhteistoiminnassa sen kanssa
herättää kristillistä vastuuntuntoa sekä siihen perustuvaa
uskonnollista ja yhteiskunnallista toimintaa, erittäinkin pyrkien
tyydyttämään teollisuuden ja liike-elämän palveluksessa olevan
väestön uskonnollisia, siveellisiä, sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia
tarpeita sekä sitä varten aikaansaamaan henkilökohtaista
kosketusta ja keskinäistä avunantoa eri kutsumusaloilla toimivien
ihmisten kesken.”
YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
 järjestää evankeliumiin perustuvaa julistus- ja valistustoimintaa
 ylläpitää kristillis-yhteiskunnallista työkeskustoimintaa ja vastaa siitä
toiminnasta
 ylläpitää tarvittaessa vapaaopiston luontoista oppilaitosta
 toimii kasvatuksellisen ja hoidollisen työn järjestämiseksi lasten ja
nuorison keskuudessa
 ryhtyy mahdollisuuksien mukaan muihinkin toimenpiteisiin
tarkoituksensa toteuttamiseksi
Sota hidasti ja vaikeutti toiminnan käynnistymistä, mutta siitä huolimatta
Niemen ja Tornatorin alueelle perustettiin vapaaehtoisten kerhonohjaajien hoidossa toimivia tyttö- ja poikakerhoja, joissa 1941 vuoden
lopussa oli mukana jo 160 nuorta.
Lounaan kartano
Lounaan kartano toimi Harjulan päätoimipisteenä vuosina 1942-1983.
Harjulan Setlementtisäätiö perustettiin toiminnan
taustavoimaksi vuonna 1978. Kuvassa vuonna 1985
valmistunut Harjula-keskus.
Kuvassa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, toimitusjohtaja Väinö Saario leikkaa
poikki kadun yli kulkevan nauhan. Häntä avustivat apulais-kaupunginjohtaja Antti
Kopran valvonnan alla Anna-Liisa Manérus ja Jouko Halme.
MITTAVAA NUORISOTYÖTÄ VUODESTA 1941
AINA 1950-LUVUN PUOLIVÄLIIN
Kesäleiriläisiä ruokatauolla Padasjoen Linnasaaressa.
Rolf Paatere kengänkiillottajapoikien ”plankkipoikien” keskellä 1962.
ÄITI- JA ISÄKERHOT – VUOSIKYMMENET KESTÄVÄÄ
TOIMINTAA PERHEIDEN PARISSA
Äitikerholaisia.
PÄIVÄKOTITOIMINTAA VUODESTA 1942 ALKAEN
Kuvassa Lounaankatu 5 sijannut Brunnilan kiinteistö, missä lastenseimi
toimi vuodesta 1961 alkaen antaen Lounaan kartanossa tilaa mm.
eläkeläisten päiväkotitoiminnalle. Samassa rakennuksessa toimi myös
Lahden kaupungin lasten neuvola.
Niemen päiväkodin puolipäiväosasto 1950-luvulla.
KANSALAISOPISTOTOIMINTAA VUODESTA 1942
ALKAEN
Ensimmäisen työvuoden opetusohjelmaan kuului:
 kieliä (saksa, ruotsi),
 kauppalaskento,
 kirjanpito,
 piirustus ja
 tekstaus
Nämä aineet muodostivat ns. liikeväen linjan, jonka opetus
palveli liikeväen tarpeita silmällä pitäen.
Lisäksi toimivat yhteiskunnallinen tutkimuspiiri, raamattupiiri,
lausuntapiiri, ompelupiiri ja nuorisotyön opintopiiri.
VAATTURI- JA OMPELUKOULU VUODESTA 1942
ALKAEN
Ammattikoulutusta 30 vuotta aina vuoteen 1972.
Harjulan Ompelu- ja vaatturikoulussa koulutettiin
lähes 500 sotaleskeä ja –orpoa.
Yli 900 oppilasta suoritti ompelu- ja vaatturikoulun
loppututkinnon.
HARJULA-MAINOS LAHDEN KATUKUVASSA
VUODESTA 1952 ALKAEN
Harjula-Mainos vastaa Harjulan varainkeruusta vuokraamalla
ulkomainospaikkoja Lahden, Nastolan ja Hollolan alueella.
ELÄKELÄISTEN PÄIVÄTOIMINTAA VUODESTA 1958 –
NYKYISIN LAAJAT IKÄÄNTYVILLE SUUNNATUT
PALVELUT
Harjulan vapaaopisto aloitti päiväopintojen tarjoamisen
kouluhallituksen kokeiluluvalla.
Koko setlementtiliike oli merkittävänä alullepanijana
eläkeläisten ja vanhusten vapaa-ajan palvelemisen
uranuurtajana. Tätä kautta syntyivät maamme lukuisat
eläkeläisjärjestöt, joiden kautta saatiin aktivoitua se
väestönosa, joka oli jo jättänyt varsinaisen työelämän.
Senior-Kiltalaisia 1963.
Kirjallisuuspiiri 1960-luvun alussa. Ohjaajana neiti Anna Forsman.
Kultaisen iän piiriläisiä pitämässä myyjäisiä 1950-luvun loppupuolella.
HARJULAN SETLEMENTTI PALVELEE JA TUKEE –
TOIMINTA TÄNÄ PÄIVÄNÄ
Kansalaisopisto
Lounaan ja
Niemen
päiväkodit
Kansalaistoiminta
”Terveyttä, tukea ja
toimintaa - Harjula”
Kotihoito
Kuntoutus
HarjulaMainos
Kestipalvelut
HARJULAN SETLEMENTTIN
NYKYINEN MISSIO JA VISIO
Missio:
Tukea ihmisen hyvää elämää tarjoamalla hyvinvointia,
terveyttä ja toimintaa yhteisöllisyyden, yhdenvertaisuuden
ja lähimmäisyyden arvoihin pohjautuen.
Visio:
Olla merkittävä hyvinvointipalveluiden ja vapaan
sivistystyön sekä kansalaistoiminnan toteuttaja Lahden
seudulla.
TOIMIPISTEET NYKYPÄIVÄNÄ
HARJULA-KESKUS
Harjulankatu 7
PUU-HARJULA
Lounaankatu 2
NIEMEN PÄIVÄKOTI
Tietotie 10
LOUNAAN PÄIVÄKOTI
Lounaankatu 3

similar documents