Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot

Report
Perusopetus 2020 – ehdotus uusiksi
tavoitteiksi ja tuntijaoksi
Erja Vitikka
erityisasiantuntija, KT
Opetushallitus
Mitä on perusopetus 2020?
Mikä on perusopetuksen tehtävä 2020-luvulla? Mitä
muutoksia? Mikä olennaista?
Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Mikä korostuu?
Mitä perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon
uudistamisella pitäisi parantaa?
Mitkä ovat tiedolliset ja taidolliset tavoitteet?
Mitkä ovat opetukselle asetettavat tavoitteet ja keskeiset
sisällölliset alueet?
Miten varmistaa osaaminen?
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET
Tiedon luonteen muutos ja laaja-alaisten
taitojen merkitys
•
•
•
•
•
Tiedon määrä ja merkitys kasvaa; myös mahdollisuudet itse
tuottaa ja välittää tietoa moninkertaistuneet
Tiedon arvo määrittyy yhteiskunnallisen relevanssin mukaan
Tiedon hankinta- ja hallintataitojen merkitys korostuu
Tiedonkäsityksen muutos haastaa koulun tapaa käsitellä
tietoa: kouluopetus turhan sisältöpainotteista, tieto yksittäisten
faktojen hallintaan perustuvaa
Opetussuunnitelman kehittämisen kannalta on pohdittava,
kuinka paljon annetaan sijaa faktoille, kuinka paljon
tekemiselle, taidoille ja prosesseille
Osaamisessa korostuu
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
eri tilanteisiin sovellettavissa oleva laaja-alainen osaaminen,
ajattelu ja ongelmanratkaisu
olennaisen löytäminen suuresta informaatiomäärästä
kommunikoinnin, verkostoitumisen, yhteistyön ja tiimeissä
toimimisen ja oppimisen taidot
tietoisuus omasta identiteetistä, itseluottamus ja vastuunotto
omasta tulevaisuudesta
erilaisten tapojen, kielten ja kulttuurien ymmärtäminen
globalisoituvassa maailmassa
kestävän kehityksen haasteiden ymmärtäminen, osallistuminen ja
vaikuttaminen
aloitteellisuus, joustavuus, muutososaaminen ja pitkäjänteisyys
nopeasti kehittyvän teknologian omaksuminen ja monipuolinen
käyttö, digitaaliset taidot
luovuuteen, mielikuvitukseen, kekseliäisyyteen ja yrittäjyyteen
liittyvät valmiudet
Oppimisen ympäristöjen laajeneminen
-
-
-
oppimisympäristö-käsitteen nousu pedagogiseen keskusteluun
perustuu oppimiskäsityksessä tapahtuneisiin muutoksiin
Oppiminen nähdään prosessina, jossa yksilö kasvaa osaksi
yhteisönsä kulttuuria, arvoja, toimintatapoja ja välineistöä
samalla muokaten niitä osallistumisensa myötä
Oppimisympäristön laadulla on suuri merkitys
oppimisprosessin laatuun ja sen myötä oppimistuloksiin
Internet ja sosiaalinen media ovat tuoneet oppimiseen uuden
ulottuvuuden
Perusopetuksen kehittämisen keskeinen haaste on koulun
ulkopuolella hankittujen tietojen ja taitojen hyödyntäminen
koulutyön resurssina ja rikastajana
UUDISTUKSEN TAVOITTEET
Sivistystehtävän syventäminen ja
perusopetuksen eheys
Sivistystehtävän syventämisellä tarkoitetaan perusopetuksen
tehtävän määrittelyä suhteessa toimintaympäristön
muutokseen ja tulevaisuuden haasteisiin
•
tiedon ja osaamisen käyttötaito
•
kansalaisen taidot
•
olennaiseen keskittyminen, syvällisempi oppiminen ja luovuus
Perusopetuksen eheys
•
tiedon sirpaloitumisen välttäminen ja ehyen tiedollisen
perustan luominen
•
pedagoginen johdonmukaisuus kaikissa oppiaineissa ja
opetuksen eri alueilla
•
johdonmukainen koulutuksellinen jatkumo
Sivistystehtävän syventäminen ja
perusopetuksen eheys
Miten?
Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet
täsmennetään perusopetuksen sivistystehtävän
näkökulmasta.
Yhteiskunnassa tarvittavat kansalaisen taidot
jäsennetään viideksi taitoryhmäksi.
Kansalaisen taidot määritellään osaksi perusopetuksen
yleisiä tavoitteita ja ne liitetään
oppiainekokonaisuuksien ja oppiaineiden
tavoitteisiin.
Sivistystehtävän syventäminen ja
perusopetuksen eheys
Miten?
Oppiainekokonaisuudet ja oppiaineet palvelevat osaltaan
perusopetukselle asetettujen yleisten valtakunnallisten
tavoitteiden saavuttamista.
Kullekin oppiainekokonaisuudelle määritellään lisäksi omat
tavoitteet, joissa osoitetaan ko. kokonaisuuden tehtävä
kansalaisen taitojen oppimisessa.
Oppiainekokonaisuuksien tavoitemäärittelyssä otetaan huomioon
nykyiset aihekokonaisuudet ja sijoitetaan ne osaksi
oppiainekokonaisuuksia.
Osaamisen korkean tason turvaaminen
Osaaminen suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpänä
voimavarana
* globaali kilpailukyky ja hyvinvointi
Osaamisen painopisteiden määrittely
* tiedonalapohjainen eheyttäminen
oppiainekokonaisuudet
* yksilön monipuolinen kehittyminen
* osaamisen perustan turvaaminen
Luovuuden ja innovatiivisuuden vahvistaminen
Oppilaan yksilöllinen ohjaus ja tuki
Hyvän sivistyspohjan hankkiminen, monipuolinen kasvu
ihmisenä sekä oman osaamisen kehittäminen ja
oppimisessa onnistuminen edellyttää, että
1. jokainen oppilas voi opiskella lähtien liikkeelle omista
lähtökohdistaan ja saaden tarvitsemaansa ohjausta ja tukea
2. koulutyö kannustaa omien vahvuuksiensa löytämiseen ja
kehittämiseen sekä opiskelusta motivoitumiseen
3. jokainen oppilas voi kehittyä täyteen mittaansa
Oppilaan yksilöllinen ohjaus ja tuki
Miten?
•
Oppilaan opinnot rakentuvat yhteisistä ja valinnaisista
opinnoista, joiden yhteismäärä oppilaalle pakollinen.
•
Valinnaiset opinnot sijoitetaan eri oppiainekokonaisuuksiin.
•
Valinnaisuutta lisätään vuosiluokilla 3-6 sekä 7-9.
•
Valinnaisuus antaa mahdollisuuden opintojen
syventämiseen ja vahvistaa jatko-opintovalmiuksia oppilaan
tarpeiden ja suuntautuneisuuden mukaisesti.
•
Pedagogiikka ja koulun toimintakulttuuri tukevat oppilaan
kehitystä, terveyttä ja toimintakykyä.
Toimintaperiaatteiden selkiyttäminen
Perusopetuksen kokonaisuutta kehitetään systemaattisesti
sovittaen yhteen sen kolme keskeistä ulottuvuutta:
tavoitteet, sisältö ja toteuttaminen.
Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää valtakunnallista
kokonaisvaltaista kehittämisotetta ja
toteuttamisperiaatteiden selkeyttämistä ja opetuksen
järjestäjien tukemista uudistuksen toteuttamisessa ja
tavoitteiden mukaisen opetuksen järjestämisessä.
KANSALAISEN TAIDOT
Ajattelun taidot
Työskentelyn ja
vuorovaikutuksen taidot
Käden ja ilmaisun taidot
Osallistumisen ja
vaikuttamisen taidot
Itsetuntemuksen ja
vastuullisuuden taidot
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
ongelmanratkaisu, päättely, argumentointi ja johtopäätösten teko
kriittinen, analyyttinen ja systeeminen ajattelu
luova ja innovatiivinen ajattelu
tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot
kommunikointi-, yhteistyö- ja neuvottelutaidot
itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot
ajanhallinta ja joustavuus
yrittäjyys ja muutososaaminen
tieto- ja viestintätekniikan ja muun teknologian käyttötaito
opiskelun taidot
kehon koordinaatio
monipuolisen ilmaisun ja esiintymisen taidot ja rohkeus
kekseliäisyys, kokeellisuus ja mielikuvituksen käyttö
yhteisön ja yhteiskunnan hahmottaminen
aloitteellisuus ja johtamisen taidot
kyky toimia rakentavasti
erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen
mediataidot
tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot
itsetuntemus ja reflektointi
terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen
eettisyys, vastuullisuus ja toiminta yhteisön jäsenenä
hyvä käytös ja empatia
1 § Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan
jäsenyyteen
Opetuksen ja kasvatuksen tulee pitää lähtökohtanaan ja edistää elämän,
luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä suomalaisen
yhteiskunnan demokraattisia arvoja. Tavoitteena on oppilaan
fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja toimintakyvyn sekä
kulttuurisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen.
Opetuksen ja kasvatuksen tehtävänä on edistää oppilaan persoonallista
kasvua tasapainoiseksi, itsensä tuntevaksi ja itsetunnoltaan
terveeksi ihmiseksi, joilla on edellytykset monipuoliseen ja
kunnioittavaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön erilaisten ihmisten
kanssa. Opetuksella tuetaan oppilaan kasvua aktiiviseksi, luovaksi,
taitavaksi ja vastuulliseksi yksilöksi ja yhteiskunnan jäseneksi,
joka osaa kehittää yhteiskuntaa, kulttuuria ja ympäristöä ja
rakentaa kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta.
Tavoitteena on, että oppilaasta kasvaa yhteisössään osallistuva,
rakentavasti ja hyvien tapojen mukaisesti toimiva sekä oppimista ja
työtä arvostava.
2 § Tarpeelliset tiedot ja taidot sekä
elinikäinen oppiminen
Opetuksen tulee antaa perusta monipuoliseen sivistykseen ja siihen kuuluvien
kansalaisen taitojen omaksumiseen. Kasvatuksen ja opetuksen taitotavoitteina
ajattelun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, käden ja ilmaisun, osallistumisen ja
vaikuttamisen sekä itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot tukevat oppijan
identiteetin rakentumista ja syventävät oppimista.
Opetuksen tulee tarjota aineksia ja virikkeitä arvojen, tietoisuuden ja maailmaa
koskevan ymmärryksen rakentumiseen ja syventämiseen sekä luovuuteen.
Tämä edellyttää kieleen ja vuorovaikutukseen liittyvän osaamisen,
matemaattisen osaamisen, ympäristöä, luonnontiedettä ja teknologiaa koskevan
osaamisen, yhteiskunnallisen, katsomuksellisen ja talousosaamisen sekä
taiteen ja käsityön osaamisen kehittämistä. Opetuksessa tuetaan lisäksi
liikunnallista elämäntapaa sekä omasta terveydestä ja toimintakyvystä
huolehtimisen taitoja. Opetuksen tulee rakentua tieteelliselle perustalle sekä
koeteltuun tietoon ja osaamiseen.
Opetuksen tulee antaa tietoja, taitoja, valmiuksia ja arvoja, joiden varassa oppilas voi
toimia ja kehittää itseään elämänsä aikana, ja joita voi syventää myöhemmissä
opinnoissa, työssä ja muussa elämässä. Opetuksessa vahvistetaan oppimisen
taitoja sekä motivaatiota ja edellytyksiä jatko-opintoihin ja koko elämän
kestävään oppimiseen.
3 § Koulutuksellisen tasa-arvon
edistäminen
Opetuksessa, kasvatuksessa ja ohjauksessa sekä kaikessa koulun toiminnassa
tulee aktiivisesti vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Opetus ja kasvatus toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa siten, että se edistää
oppilaiden kehitystä ja oppimista sekä jokaisen mahdollisuuksia saada
kykyjensä ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Kasvatukseen
liittyvää kumppanuutta vahvistetaan ja kotien osallistumista sekä
vanhempaintoimintaa edistetään.
Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ottaen
huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet sekä tyttöjen ja poikien väliset kasvun ja
kehityksen erot. Oppilaita tulee kannustaa ja tukea siten, että he kehittyvät
yksilöinä mahdollisimman korkealle ja hyödyntävät täysimääräisesti omat
vahvuutensa. Huomiota kiinnitetään lisäksi oppimisen ja koulunkäynnin
vaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja voittamiseen sekä oppilaiden
sosiaaliseen vahvistamiseen.
Oppilashuollon tulee edistää oppilaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja turvata
osaltaan hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset.
Koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön
kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta.
Toiminnassa edistetään hyvää työrauhaa ja oppimisympäristön turvallisuutta.

similar documents