esitys

Report
HTK-opiskelijoiden
tuutortapaaminen 24.11.12
HTM Riina Keskinen
Päivän teemat
 Oikeudellinen kirjoittaminen: lähdeviitteet,
lähdeluettelo
 Tiedonhaku: Eurlex, suomenlaki.com
 Opinnoissa jaksaminen
Alaviitteiden käyttö: kirjallisuus
 Alaviitteeseen käytetty kirjallisuuslähde merkitään
seuraavasti: tekijän sukunimi/tekijöiden sukunimet
+julkaisuvuosi + sivu(t).
 Alaviitteissä kirjoittajan/kirjoittajien nimet
kursivoidaan.
 Kirjoittajan nimen ja vuosiluvun jälkeen tulee pilkku ja
s-kirjain ennen sivunumeroa/-numeroita. Lyhenteen s.
jälkeen tulee välilyönti ennen sivunumeroita.
 Esim. Aarnio 1989, s. 47–52.
 Jos kirjoittajia on useampia, erotetaan nämä
toisistaan ajatusviivalla:
 Virolainen – Martikainen 2003, s. 85–90.
Alaviitenumeron sijoittaminen
 Kotimaisessa oikeustieteellisessä kirjallisuudessa
käytetään vakiintunutta dokumentointitapaa, jossa
alaviitenumero tulee tekstissä aina lähtökohtaisesti
pisteen jälkeen. Tästä pääsäännöstä on kaksi
poikkeusta.
 Jos viittaus koskee selvästi vain virkkeen sisällä olevaa
yksittäistä käsitettä, alaviitenumero voidaan sijoittaa
keskelle virkettä.
 Kappaleen lopussa alaviitenumero voidaan
poikkeuksellisesti sijoittaa ennen pistettä, jos viittaus
kohdistuu selvästi vain kappaleen viimeiseen
virkkeeseen ja tämä olisi muutoin epäselvää
Säädöksiin viittaaminen
 Säädöksiin, kuten lakeihin, asetuksiin, direktiiveihin ja
valtiosopimuksiin viittaaminen tapahtuu tekstissä.
 Tekstiin merkitään suoraan näkyviin, mistä säädöksen
kohdasta tieto on saatu.
 Ensimmäisen kerran säädökseen viitattaessa
ilmoitetaan säädöksestä myöhemmin tekstissä
käytettävä lyhenne, säädöskokoelman numero ja
säädöksen antamisvuosi:
 Esim. hallintolaki (HL, 434/2003)
Lain esitöihin viittaaminen
 Esitöihin (esimerkiksi hallituksen esitykseen,
valiokuntamietintöön, toimikuntamietintöön tai
komission ehdotukseen) viitataan alaviitteissä kuten
kirjallisuuteen (huomaa myös kursivointi):
 HE 73/2005 vp, s. 6.
 PeVL 45/2004 vp, s. 2–3.
Lähdeluettelo
 Lähdeluettelon tarkoituksena on informoida lukijaa
siitä, millaisia lähteitä kirjoittaja on käyttänyt.
 Kirjoituksessa käytetyt lähteet ilmaistaan sekä
tekstissä että lähdeluettelossa.
 Eri lähdelajit erotellaan lähdeluetteloon väliotsikoin,
esimerkiksi: kirjallisuus, virallislähteet, internetlähteet
ja oikeustapaukset.
 Kovin yksityiskohtainen eri lähdetyyppien erottelu
erillisiksi ryhmiksi ei ole lukijaystävällistä.
 Lähdeluettelomerkinnän yleisrakenne kotimaisen
kirjallisuuden osalta on seuraava:
 kirjoittajan sukunimi, etunimi: Teoksen nimi. Painos, jos
kyseessä ei ole ensimmäinen painos. Painopaikka ja aika. Painopaikan voi korvata halutessaan kustantajan
nimellä. Tällöin viittaus vastaa kansainvälisten
lähteiden viittauskäytäntöä
 Jos kirjoittajia on useampia, käytetään kirjoittajien nimien
välissä ajatusviivaa (huomaa välilyönti ajatusviivan
molemmin puolin).
 Huomaa kuitenkin, että jos kirjoittajia on enemmän kuin
kolme, lähteeseen viitataan muodossa Miettinen ym. 2009,
joka tulee merkitä lähdeluetteloon sulkuihin:
 Miettinen, Tarmo – Muukkonen, Matti – Myrsky, Matti –
Pohjolainen, Teuvo: Uusi yliopistolainsäädäntö. Helsinki
2009. (Miettinen ym. 2009)
Huom
 Lähdeluetteloon ei saa jättää sellaista kirjallisuutta,
jota tutkittavasta aiheesta on tutkimusprosessin
aikana luettu, mutta jota ei lopulta hyödynnetä
valmiissa työssä.
Esimerkkejä
 Aarnio, Aulis: Laintulkinnan teoria. Yleisen
oikeustieteen oppikirja. Juva 1989.
 Määttä, Tapio: Maanomistusoikeus. Tutkimus
omistusoikeusparadigmoista maaomaisuuden käytön
ympäristöoikeudellisen sääntelyn näkökulmasta.
Helsinki 1999.
 Sutela, Marja – Määttä, Tapio – Myrsky, Matti: Ohjeita
oikeustieteellisen tutkielman laatimiseen. Joensuun
yliopisto. Joensuu 2003.
Säädökset ja lähdeluettelo
 Pääsääntönä on, että säädöksiä (lakeja, asetuksia,
direktiivejä, kansainvälisiä sopimuksia) ei merkitä
lähdeluetteloon.
 Erillinen säädösluettelo ei ole tarpeen. Poikkeuksen
tästä säännöstä muodostavat eurooppaoikeuteen ja
kansainväliseen oikeuteen painottuvat työt, jossa
säädökset tulee merkitä lähdeluetteloon.
Virallislähteiden merkintä
lähdeluetteloon
 Virallisaineisto, esimerkiksi hallituksen esitykset,
eduskunnan valiokuntamietinnöt, oikeustapaukset ja
vastaava EU-aineisto yksilöidään lähdeluetteloon
asianmukaisilla tunnistetiedoilla.
 Vaikka tällainen aineisto olisi haettu internetistä
(esimerkiksi Finlex), virallisaineiston yhteydessä
oikeustieteellisessä tekstissä ei lähdeluettelossa
koskaan mainita internet-sivua.
Esimerkkejä
 HE 311/2010 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi
arvonlisäverolain muuttamisesta.
 LaVM 10/1944 vp: Lakivaliokunnan mietintö hallituksen
esityksen johdosta laeiksi rikoslain ja irto-laislain sekä
rangaistusten täytäntöönpanosta ja rikoslain
voimaanpanemisesta annettujen asetusten
muuttamisesta.
Lisätietoja
 Tarkempia ohjeita: Ohjeita oikeustieteiden kirjallisten
töiden laadintaan lukuvuonna 2013
 Itä-Suomen yliopisto -> oikeustieteenlaitos ->
opiskelu -> opinto-oppaat ja ohjeet.
Opinnoissa jaksaminen
 Herätä kiinnostus , mikä kiinnostaa, mitä tiedät
ennestään, mihin tarvitset tietoa?
 Aseta itsellesi tavoitteita -> lyhyen ja pitkän tähtäimen
tavoite
 Myös välitavoitteet ovat tärkeitä
 Tee itsellesi aikataulu -> varaa tarpeeksi aikaa
 Suunnittele lukemisen tavoitteet, myös jokaisen
lukukerran tavoitteet (montako sivua, miten kauan)
 Arvioi ajankäyttö, tarvitsemasi aika ja käytettävissä
oleva aika
 n.200 -sivuisen kirjan perusteelliseen opiskeluun kuluu
aikaa noin 10 päivää, jos lukusuunnitelmasi mukaan
aikaa on käytettävissä 2-3 tuntia päivässä.
 Vahvista oppimiskokemustasi, muista palkita itsesi!
 “Ahdistus” edeltää oppimista (Kirsti Lonka, HY)
 Keskittymistä opiskeluun edistävät mm. liikunta ja
sosiaalinen elämä
 Elämä ei ole pelkkää opiskelua! 
Eurlex
 EUR-Lex-sivuston kautta Euroopan unionin oikeudelliset tekstit
ja muut julkiset asiakirjat ovat vapaasti saatavilla. Sivusto on
käytettävissä kaikilla Euroopan unionin 23 virallisella kielellä.
 EUR-Lex sisältää runsaasti tietoa EU:n oikeudesta,
lainsäädäntömenettelyistä ja EU:n toimielimistä. Etusivulta
pääsee tutustumaan uusien asiakirjojen kokoelmaan ja
aihekohtaisiin koosteisiin.
 EUR-Lexissä on myös linkkejä Euroopan unionin talousarvioon,
toimielinten asiakirjarekistereihin ja muihin asiakirja- ja
tietolähteisiin.
Suomenlaki.com
 Palvelua pääset käyttämään yliopiston kirjaston
etäyhteyden avulla.
 Sisältää kirjallisuutta, lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä
 Kirjaston etusivulta löytyy linkki e-aineistojen etäkäyttöön
(Nelli).
 Kirjaudu uef-tunnuksillasi ja pääset Nellin pääsivulle. ->
tietokannat -> täältä löytyvät kaikki e-aineistot
aakkosjärjestyksessä ja sieltä S:n kohdalta Suomenlaki
 Sivuston vasemmasta reunasta löydät kirjat linkin -> muista
laittaa ”täppä” kohtaan näytä lisenssiin kuuluvat kirjat.
 Opiskeluintoa!

similar documents