Erilainen oppija vieraan kielen opetuksessa

Report
Erilainen oppija vieraan kielen opetuksessa
Yhtenäiskoulupäivät Kaarina 16.9.2011
Katrina Vartiainen
Käytetty materiaali
 Moilanen 2002: Yli esteiden. Oppimisvaikeudet ja vieraat
kielet. Tammi
 Keltikangas-Järvinen 2010: Temperamentti ja koulumenestys
 Kalaja & Dufva 2005: Kielten matkassa. Opi oppimaan
vieraita kieliä. Finnlectura
 Vokabeln lernen – 100% behalten. Mind unlimited 1995.
 http://www.lukineuvola.fi/tietopankki/
 http://www.terkkari.fi/?page=6896628&id=8321813
Eri aistikanavat
 Visuaalinen havaintokanava eli näköhavaintoon perustuva:
näkeminen, näkömielikuvat, havainnollistavat kuvat tärkeitä
 Auditiivinen havaintokanava eli kuulohavaintoon perustuva:
kuuleminen, äänet, keskustelu tärkeitä
 Kinesteettinen havaintokanava eli tuntoaistiin, liikkeeseen,
tunteisiin perustuva: tunnustelu, kokeminen, tekeminen, liike
ja lihasmuisti tärkeitä
 Roger Fisherin tekemän tutkimuksen mukaan eri tyylit
ilmenevät väestössä siten, että visuaalisia on 60 %, auditiivisia
15 % ja kinesteettisiä 25 %.
Visuaalinen
havaintokanava
Auditiivinen havaintokanava
Kinesteettinen
havaintokanava
 Yleisin havaintokanava oppimisvaikeuksisten oppilaiden
keskuudessa
Oppimisvaikeudet:
lukivaikeus
 Mm. runsaasti virheitä lukemisessa ja kirjoittamisessa, hidas
kirjoittamaan, vaikeus jäsentää oppimaansa kirjalliseen
muotoon, heikko työmuisti, kuullunymmärtämisen vaikeus,
verkkaisuus
 Ääntämisessä ongelmia: ääneen lukeminen vastenmielistä,
sanojen tunnistuskyky heikko
 Kieliopin sääntöjä vaikea ymmärtää, käytännön soveltaminen
ei onnistu
Lukioppilaan taidot






Luova, visuaalinen tai kinesteettinen
Oppii konkretian kautta
Näkee kokonaisuuksia
Voi olla hyvinkin lahjakas suullisessa tuottamisessa
Spontaani
Seuraa puheen rytmiä, melodiaa, sävelkulkua
Tukevia työtapoja
 Konkreettisia muistisääntöjä, erilaisia muistitekniikoita
 sana-assosiaatiot, sanaperheitä (yl. muistamme max. 7 uutta
sanaa kerralla)
 Äidinkielen rakennetietoisuuden herättäminen
 Analysointitaitojen ja päättelykyvyn harjoituttaminen,
säännönmukaisuuden havaitseminen
Opettaja voi auttaa
 Luomalla hyvän ja turvallisen ja luottavaisen
oppimisilmapiirin
 Integroimalla oikea aivopuolisko mukaan: mielikuvitus, värit,
huumori, luovuus, melodia, rytmi, äänne- ja sanavaikutelmat,
elämykset, sävyt ja emootiot
 Tukemalla vasemman aivopuoliskon prosesseja: analysointi- ja
päättelytaitoja, rakennetietoisuuden herättäminen,
vaiheistaminen (aivotyön organisointi ja tuotosten
jäsentäminen) ja verbaalisen puolen herättäminen ja aktivointi
Opettaja voi edelleen tukea
oppilasta
 Vetoamalla opetuksessaan moneen aistikanavaan
 Puhumalla ja käsittelemällä asioita selkeästi
 Antamalla riittävästi aikaa aivoille: kertaamalla, antamalla
mahdollisuuden prosessoida, harjoitella monipuolisesti
 Ottamalla mukaan oppilaan oman kokemusmaailman
 Tukemalla oppilaan metataitojen kehittymistä
 Keskustelemalla oppilaan kanssa
Oppilaan autonomian
kasvattaminen
 Oppilaslähtöisyys: miten minä opin parhaiten? Miten haluan/toivon
oppivani tämän asian? Millaisista työtavoista pidän?
 Henkilökohtaiset tavoitteet
 Oman oppimisprosessin arviointi
 Oma tavoite vs. oma tuotos
 Vertaispalaute
 Vanhempien antama palaute
 Portfolio havainnollistamaan oppilaan kehittymistä
 Teknologia voi olla hyvänä apuna: video- tai ääninauhoitukset,
blogit (esim. Kidsblog), verkkolehdet (magazine factory)
Erilaiset temperamentit
luokkahuoneessa
 ”Temperamentin voi ottaa vapaaehtoisesti huomioon ennalta
ehkäisevästi tai pakon edessä silloin, kun hoidetaan seuraamuksia.”
 Kaikenlaisilla temperamenteilla on mahdollista yltää hyviin
suorituksiin, johon oppilaan kyvyt, lahjakkuus ja motivaatio
ulottuvat. Koulu ja opettajat suhtautuvat temperamentteihin eri
tavalla.
 Koulun ja luokan koko, luokan rakenne, vapaa-ajan tilat ym.
vaikuttavat eri oppilaisiin eri tavoin oppilaan temperamentin
mukaan.
 Opettaja voi vaikuttaa istumajärjestyksellä, tapahtumien
ennakoitavuudella, muutosten määrällä luokassa, melutason
säätämisellä, luokan koristelulla.
Koulunkäyntiä
”helpottavat”
luonteenpiirteet
- Korkea sopeutuvuus: menee aina muiden mukana, ei aiheuta
häiriötä, kaikki sopii  vaarana, että hukkuu massaan (”kiltit
tytöt”)
- Sinnikkyys: tekee sinnikkäästi tehtävän loppuun asti  vaarana,
ettei lopeta, kunnes on saanut tehtävän päätökseen  selkeä
aikarajoitus, opettaja muistuttaa, paljonko aikaa on jäljellä.
Opettajan suunniteltava etukäteen, minkä tehtävän antaa
tehtäväksi koulussa.
Sinnikkyys = jääräpäisyys?  anna muita vaihtoehtoja ja
mahdollisuuksia puntaroitavaksi
Sinnikkyys = jääräpäisyys = heikot sosiaaliset taidot?
Lisää ”positiivisia”
luonteenpiirteitä
Matala häirittävyys: ei häiriinny metelistä, tarkkaavainen  liian
tarkkaavainen? Ei kuule ohjeita  katsekontakti, merkin
antaminen siitä, että pitää kuunnella
Lähestymistaipumus: lähestyy helposti uusia asioita, on
sosiaalinen, kiinnostunut ihmisistä, hakee kontakteja.
Kiinnostunut kaikesta uudesta ja uuden oppimisesta  paljon
konkreettisia tehtäviä
Huomioitavia
luonteenpiirteitä
 Hidas sopeutuja: vähäinen muutosten määrä, asioiden
ennakoitavuus, rutiinit. Läksyt ym. aina samaan vihkoon 
elämän hallinnan väline
 Tunnin kulun kertominen: mitä tapahtuu. Esim. taululle tunnin
ohjelma, opettaja yliviivaa aina sen, mitä on saatu valmiiksi.
Ei yllätyksiä, ei liian nopeita siirtymiä.
 Mieti muutosten tarpeellisuus ja esim. kokeen sijoittuminen
muutosten jälkeen.
 Näistä toimenpiteistä ei ole haittaa muulle luokalle, vaikka ne
tehtäisiin vain yhden oppilaan takia.
Korkea aktiivisuus
 Korkea fyysisen toiminnan ja liikunnan tarve  lisää kinesteettisiä
harjoituksia, rytmiharjoituksia, venyttelyjä. Kannattaa hyödyntää taulun
pyyhkijänä, sienen kastelijana, oven avaajana, ikkunan sulkijana.
 Voidaanko välillä tehdä tehtäviä lattialla?
 Työpistetyöskentely, juoksusanelu, sanojen etsiminen luokasta, suulliset
harjoitukset liikkumalla, sanapalapelit, noppapelit, selkään kirjoittamiset,
reitin neuvominen ”sokealle” (lattiassa teippireitti), laululeikit, sanojen
kiinnittäminen omaan kehoon, eri aivopuoliskojen samanaikainen herättely
käsien kanssa, korvien hieronta ennen kuuntelua
 Rauhoittuminen välitunnin jälkeen  aktiivisuudelle pysähdys ja pieni
rauhoitus.
Istumajärjestys
 Korkean ja matalan sinnikkyyden omaavat voivat istua
vierekkäin  saavat toisiltaan tukea
 Kaksi korkean häirittävyyden omaavaa ei koskaan
 Helposti häirittävissä oleva ja hyvin aktiivinen oppilas kauas
toisistaan
 Aktiivinen oppilas lähelle opettajaa, pois kuhinasta. EI
koskaan luokan keskelle. Sopii myös ihan taakse.
 Aktiivisella oppilaalla pitäisi olla tilaa ympärillään
 Sensitiiviset oppilaat ja hitaat mukautujat: oma reviiri. Muut
eivät saa päästä koskemaan (mieti esim. selkään kirjoittamiset
ym. harjoitukset uudestaan).
Melu ja luokan koristelu
 Sensitiivinen oppilas voi menettää melussa kokonaan
oppimiskykynsä.
 Sensitiivinen ja helposti häirittävissä oleva kärsivät, jos
ympäristössä paljon ärsykkeitä. Sensitiivinen kiusaantuu,
helposti häirittävissä oleva keskittyy ärsykkeisiin.
 Jos visuaaliset ärsykkeet tarkoitettu oppimisen tueksi, voivat
toimia tehokkaasti. Kuitenkin toisen aineen ärsykkeet voivat
häiritä keskittymistä.
 Sopusointuinen, harmoninen, rauhallinen oppimisympäristö
tukee sensitiivisen oppijan oppimista.
Opettajan oma opetustyyli
 Opettajajohtoisuus sopii parhaiten niille, jotka tarvitsevat järjestystä,
hiljaisuutta ja rutiineja.
 Oppilaskeskeinen opetus ja vapaus liikkua sopii sellaisille, joilla täytyy
olla tunne, että kykenevät kontrolloimaan niitä tilanteita, joihin joutuvat.
 Epämääräiset rajat oppilaskeskeisyydessä voivat muodostua toisille
kaaokseksi  näennäisestä vapaudesta huolimatta opettajan kontrolli
tärkeä.
 Projektityöskentely sopii kaikille temperamenteille
 Rutiinit ja uuden oppimisessa vanhan kertaaminen tukevat huonosti
sopeutuvia. Konstruktivismi sopii kaikille!
 Siirtymiset aktiviteetista toiseen rutiinien avulla: sanattomia tai sanallisia
merkkejä.
 Yksilöllinen ohjaus, oppilaan huomioiminen ja tukeminen.
Hämmennystä ja härdelliä
luokkahuoneessa?





Avataan niitä syitä, miksi joku reagoi tietyllä tavalla: muut oppivat ymmärtämään
toisia, myös itseymmärrys kasvaa.
Kun aktiivinen oppilas tulee levottomaksi  laita ”töihin”, anna liikkua luokassa.
Ei auta, jos pyydetään vain rauhoittumaan. Touhuaminen ei saa häiritä muita.
Matala aktiivisuus: hitaus, aina kesken jäävät tehtävät  ei kirjoiteta tunnilla niin
paljon. Tehdään tehtäviä suullisesti ja kotona kirjallisesti. Tunnilla keskeneräinen
työ pitää saada kotona valmiiksi, jotta saa onnistumisen kokemuksia.
Hidas sopeutuvuus: ei halua vaihtaa tekemistä, lopettaa aloittamaansa, luovuttaa
koetta pois  anna aikamerkki, kerro ajan kulusta  oppilaan asioiden
hallintatunne kasvaa.
Vetäytyvä oppilas: tarvitsee aikaa ja etäisyyttä. Observoija. Voi jäädä yksin, ei osaa
pyytää apua. Ryhmätöissä vetäytyy. Jos muu ryhmä protestoi, voi ryhmätyön
rakentaa niin, että yhdellä on observoijan osa. Tarvitsee turvaa. Esiintymisujous
/kielijännitys kielten tunnilla?
Lisää haastavia tilanteita
 Matala sinnikkyys: kiitä ja kehu jokaisesta tehdystä työstä. Ei liikaa
tehtäviä kerralla, jottei lannistu. Auta lopettamaan edellinen tehtävä ennen
kuin annat luvan siirtyä toiseen. Babysteps: tehdään vähän aikaa ja vähän
kerrallaan.
 Korkea häirittävyys: koulussa ehkä eniten haittaa tuottava
temperamenttipiirre. Oppilas ei pysty keskittymään mihinkään, kun
ympärillä tapahtuu koko ajan muita mielenkiintoisempia asioita ja
ajatuksiin tulee kaikenlaisia juttuja  istumapaikka! Kuulokkeista tuleva
musiikki voi auttaa. Kokeessa korvatulpat. Katsekontakti ennen
instruktioita, lähelle meneminen, opettajan käsi pulpetille. Pidempikestoiset
tehtävät jaetaan osiin, opetetaan käyttämään muistitekniikoita, ohjataan
läksyjen ja tehtävien tekemiseen.
Miten tiedän, millaisia
oppilaani ovat?
 Keskustellaan yhdessä muiden opettajien kanssa
 Tee kysely tai keskustele oppilaittesi kanssa: miten opit
parhaiten? Millaisista tehtävistä pidät? Milloin viimeksi tunsit
oppivasi tätä kieltä? Tuntuuko jokin asia hankalalta?
Häiritseekö jokin oppimistasi? Millä mielellä tulet tunnilleni?
Miten ja missä teet läksyjä kotona? Miten minä opettajana
voisin tukea sinua tämän kielen oppimisessa, mitä sinä toivot
minulta?

similar documents