1.Sankarit ja sankaruus

Report
1. Sankarit ja sankaruus
Maailman kulttuurien laitos, kevät
2015
Venäjä, sankarien maa? Venäläiset,
sankarikansa?
• Vrt. sanan runsas ja jopa virallinen käyttö etenkin
neuvostoaikana
• Kansanomaiset käsitykset, sananparret, autostereotypiat
• Sosialistinen jargongi ja ”tieteellisen kommunismin” teoria
• Tarkoittaako tämä poikkeusyksilöille annettua erityisen
suurta roolia?
• Vai kykyä tunnustaa korkeampia arvoja?
• Vai maailman jäsentämistä sodan käsittein?
• Onko kansojen ”sankarillisuudessa” eroja ja voiko niitä olla?
• Sankarimyyttien erilainen merkitys eri kulttuureissa.
• Eri kansojen myyttien eroavaisuus
• Sankarinpalvonnan kulttuurisen merkityksen ”eriaikaisuus”
Sankari, sankaruus
• Moniselitteinen käsite
• Kulttuurisidonnainen (kansat, kielet,
kulttuuripiirit, aikakaudet)
• Aikaansa sidottu ja sitä heijastava (aikakaudet,
sukupolvet)
• Ryhmäsidonnainen (etnisten ym.ryhmien,
ikäkausien, sukupolvien muuttuvat ”idolit”)
• Myytti on sankaruuden olennainen ja ”normaali”
taso. Fiktiiviset sankarit ovat usein
(aina?)merkittävämpiä kuin ”todelliset”. Sankari
on aina myyttinen hahmo.
Sana eri kielissä
•
•
•
•
•
•
Sankari (suom.), soturi (ruots. sangare?)
Kangelane (viro), voimakas, mahtava
Hjälte (ruotsi)
Held (saksa, hollanti)
Geroi, bogatyr (venäjä), bohater (puola)
Heros, héros, hero, geroi, héroe, eroe (kreikka,
ranska, englanti, venäjä, espanja, italia)
Käsitteen klassinen merkitys
• Mahtava, urhoollinen, uhrautuva urotyön
suorittaja, usein yhteisön pelastaja/puolustaja
• Muinaisten aikojen puolijumala tai taruolento
• Kertomuksen päähenkilö (protagonisti)
Erityisiä merkityksiä
• Kansallissankari (suurmies)
• Taistelussa kaatunut (sankarivainaja)
• Nuorison ”idoli” (kr. eidolon, epäjumala,
jumalankuva)
• Menestynyt urheilija
• Työn sankari (sosialistiset maat)
• Uskon sankari, marttyyri, kilvoittelija
Muutostrendejä
• ”Sankariaika” –esimoderni tai jopa rationaalista
ajattelua edeltänyt aika, jolloin maailmaa
selitettiin myyttisten sankareiden historialla ja
teoilla
• Hallitsijat ja sotapäälliköt sankareina
• Sekulaaristen sankarihahmojen (intellektuellien)
nousu kansallisiksi puolijumaliksi 1700-luvulta
lähtien
• Sankarit ajattelijoina, kansakunnan sielun
ilmaisijoina ja johtajina saavat patsaansa 1800luvulla
Kansallissankarit 1800-luvulla
• Kansallisrunoilijat: Mickiewicz, Petöfi,
Shevtshenko, Runeberg, Pushkin
• Historioitsijat: Karamzin, Topelius,
Hrushtshevski
• Folkloristit: Lönnrot, Kreutzwald, Grimm,
Hilferding
• Filosofit: Snellman, Homjakov, Herder
• Taistelijat: Garibaldi, Kosciuszko, Kossuth,
Lϋtzow
Sankarillinen historiantulkinta
• Thomas Carlyle: historia koostuu suurten
miesten elämäkerroista
• Sankari on ihminen, joka kykenee antamaan
muodon historian totuudelle sanoin tai teoin
• Sankari yhdistää immanenttisen ja
transsendenttisen. (”Taivaan sanansaattaja”)
• Carlylen sankarigalleria: Mohammed, Voltaire,
Napoleon, Goethe, Samuel Johnson, Fredrik
Suuri…
Yli-ihminen
• F. Nietzsche: jumala on kuollut
• ”Ihminen on jotakin, joka on voitettava. Mitä
olette tehneet hänet voittaaksenne”?
• Johtopäätöksiä: uusi ihminen
rodunjalostuksella (Max Nordau ym.)
• Muita johtopäätöksiä: uusi ihminen
uudenlaisen yhteiskunnan kautta (Marx,
Lenin, ym.)
• Maxim Gorki ja ”jumalanrakentajat”
1900-luvun sankarit
• Uutuus: diktaattori (Caesar-hahmo?)
• Intellektuelleja ja puolijumalia totalitaarisessa
sosialismissa: Lenin, Stalin, Mao, Kim,
Ceausescu…
• Ja fasismissa/natsisimissa (Hitler, Mussolini)
• Destalinisointi eli henkilökultin tuomitseminen
Neuvostoliitossa 1956, 1962…
• Ja siitä huolimatta Lenin-kultin nousu,
Brezhnevin kultti
Sankarien kriisi
• Kollektiiveja (kansakunta, luokka) korostavat
liikkeet väheksyvät periaatteessa suurten
yksilöiden merkitystä. Käytännössä ne usein
nostetaan uusiin korkeuksiin (Lenin, Stalin)
• Sotasankaruus kärsi inflaation maailmansodissa,
etenkin hävinneellä puolella, mutta myös
läntisissä voittajavalloissa
• Sosialistissa maissa sankarikultti jatkuu ja kehittyy
Sosialistisen Neuvostoliiton
sankarikultti
•
•
•
•
Alku: Lenin-kultti 1924
Taustaa: ortodoksinen pyhimyskultti
Jatko: Stalinin kultti noin vuodesta 1929
Pienemmät ”apukultit”: Kirov, Gorki,
Dzerzhinski, Ordzhonikidze ym.
• Kaupunkien, tehtaiden, kolhoosien ym.
”nimeäminen”
Sosialistinen kulttuuri
• ”Kansan on saatava tuntea sankarinsa”
• Kirjailijat ja journalistit kertoivat työn ja taistelun
sankareista eivätkä rosvoista, prostituoiduista ja
huijareista kuten rappeutuneessa lännessä
(Neuvostokirjailijoiden liiton ensimmäinen kokous
1934)
• (vrt. Saksan entartete Kunst)
• Uusi pateettinen muotokieli: esim. V. Muhina:
Työläinen ja kolhoosinainen
Toinen maailmansota
• Myytti uuden sosialistisen ihmisen
joukkosankaruudesta
• Sankarikaupungit
• Neuvostoliiton sankarit ym. Palkitut. Esim.
Tikiläinen, Melentjeva ym. (Karjala)
• Esimerkilliset, symboliset, kollektiivin puolesta
uhrautuvat yksilöt: Matrosov, Gastello,
Kosmodemjanskaja
Kirjalliset sankarit ja kulttuuriset koodit
• Venäläisen kirjallisuuden kaanon (100 kirjaa,
jotka koululaisen pitäisi lukea)
• Klaus Mehnert: The Russians and their
Favorite Books (1983)
• Геном русской души (Эксперт, Русский
репортер 5/2103)
-Tutkimus. Ajatus vaihtuvista kulttuurisista
koodeista
Imja Rossija
• Historiallinen valinta 2008
• Kuka on isänmaan tärkein sankari? Hallitsija?
Marttyyri? Runoilija? Soturi? Ajattelija?
• Jokaisesta julkaistiin kriittiset esittelyt (ansiot
ja huonot puolet) ja raati valitsi ehdokkaat,
joista kansa äänesti suosikkinsa
• Lisäksi sosiologit tutkivat, millaisia olivat eri
sankarien kannattajien jakautumat
Suomen ”sankarit”
• YLE ohjelma 2004 ”Suurin suomalainen”
• Aluksi nimettiin 100 ehdokasta
• Voittajat: Mannerheim, Ryti, Kekkonen, A.
Ehrnrooth, T. Halonen, A. Ylppö, M. Agricola, J.
Sibelius, A. Kivi, E. Lönnrot…
• Yht. 363731 ääntä annettiin, Mannerheim sai
102 244 Ryti 80790, Kekkonen 57456
Listan merkitys
• Ei tilastollisesti edustava tulos
• Ei tietoa ikäjakautumista
• Outoja puutteita: Snellman, Runeberg,
Topelius, Linna
• Kirjailijoiden, taiteilijoiden ja sotilaiden
vähäisyys
• Näitä myös 100-listalla vähän
Suomen symboliset, kirjalliset sankarit
• Kalevalan hahmot: Väinämöinen, Lemminkäinen,
Joukahainen
• Runebergin sankarit (erit. Vänrikki Stoolin tarinoiden:
Sven Tuuva, Duncker, Munter, Wibelius, Sandels,
Kulnev)
• Aleksis Kiven sankarit (Veljekset, Esko)
• Topeliuksen Maamme-kirjan ja Välskärin kertomusten
sankarit
• Väinö Linnan Tuntemattoman ja Pohjantähden hahmot
• (Akseli ja Vilho Koskela)
• Puukkojunkkarit (Alkio)
Suomalaisten sankarien kansalliset
erikoispiirteet?
• Eleetön, tavallinen kansanmies, ”edestä” johtava
(Linnan Koskela ja Rokka)
• Lannistumaton puurtaja (Runebergin Saarijärven
Paavo)
• Tyhmänsitkeä uurastaja (Topeliuksen Matti)
• Kovakalloinen, itsepäinen jurrikka (Kiven Juhani ja
Esko)
• Hölmö, mutta rohkea sotamies (Sven Tuuva)
• Räyhäävä juntti. Isoo-Antti ja Rannanjärvi
”Tavallinen” sankari?
• Puolustuksellinen, passiivinen kestävyys,
itsepäisyys ja sisukkuus ansioina, muodoista
piittaamattomuus, aitous ja rehellisyys (A.
Kiven, Topeliuksen ja Linnan hahmot. Myös
jopa Runebergin)
• Suomalaisen sankari-ihanteen juuret? –
Luterilainen ajatus kaikkien yhtäläisestä
kelvottomuudesta Jumalan edessä? (pelastus
”sola fide, sola gratia, propter Christum”)
Popkulttuurin sankarit
• Eläytymisen ja samastumisen kohteet
(laulajat, näyttelijät), ”idolit”, ”tähdet”
• ”Sankarin” ansiona pääsy julkisuuteen,
kuuluisuus (BB, idols, häätreffit, putous?)
• Etevä, tai joskus kunnostautunut urheilija (M.
Nykänen)
• Karnevaalihahmo, karnevalisoija?
Sotasankaruus Suomessa
• Etenkin Runebergin ja Topeliuksen luoma
sankarillinen sotahistoria (hakkapeliitat ym.)
• Talvisodan sankarikansa (taustaa mm.
”urheilun suurvalta”)
• Topeliaaninen ajatus ”valitusta kansasta”
tärkeä myös jatkosodassa (esim. Eino Railo)
• Sankarihaudat ja hautajaiset kotiseudulla ja
niiden symboliikka ja rituaalit tärkeä ”muistin
paikka”. Kansainvälisesti harvinaista.
Suomalainen antisankari
•
•
•
•
•
•
•
•
Kateellinen Joukahainen
Petturi Räikkö Räähkä, Cronstedt, Kuusinen
Pelkuri Klingspor
Kukkoilija/herrasketale ltn. Lammio
Julmuri U.E. Karjula, alik. Lehto
Joukkomurhaaja Haapoja
Sortaja Klaus Fleming
Poliisinmurhaaja T. Pasanen
Fiktiivisten ja todellisten sankarien
suhteellinen painoarvo?
• Historialliset henkilöt alttiita (alttiimpia?)
kriittiselle tutkimukselle ja uudelleenarvioinnille
• Ideaalisten fiktiivisten hahmojen puhuttelevuus
(”sosiaalinen tilaus”) voi muuttua (esim. Vänrikki
Stoolin hahmot)
• Käsitys sankarien yleisestä merkityksestä
muuttuu yhteiskunnan ja kulttuurin muuttuessa
(esim. sekularisaation myötä, utilitarismin ja
hedonismin arvostuksen kasvaessa jne.)
Kirjallisuutta:
•
•
•
•
•
Nykysuomen etymologinen sanakirja
Владимир Даль: Толковый словарь живого великорусского языка
Первый всесоюзный съезд писателей. Стенографический оттчет.
Thomas Carlyle: On Heroes, Hero-Worship and the Heroic in History
Max Engman (red.) Fänrikens marknadsminne. Finska kriget 1808-1809
och dess följder i eftervärldens ögon
• Juhani Niemi: Viime sotien kirjat
• Yrjö Varpio, Pentinkulma ja maailma
• Timo Vihavainen: The Inner Adversary. Struggle against Philistinism as the
Moral Mission of the Russian intelligentsia
-sama ven. Внутренний враг. Борьба с мещанством как моральная миссия
русской интеллигенции
• Wikipedia: 100 книг для школьников (Venäjän opetusministeriön
kirjallisuuden koodeksi)

similar documents