Riihisaari - Suomen museoliitto

Report
Riihisaari – Saimaan luonto- ja
kulttuurikeskuksen rooli osana kestävää
luonto- ja kulttuurimatkailua Saimaan
suojelualueilla
Puistonjohtaja Teppo Loikkanen
Metsähallitus, Saimaan puistoalue, Etelä-Suomen luontopalvelut
1
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Jäsentely
– Kestävä luontomatkailu Saimaan suojelualueilla
– Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen synty, toimintamalli ja
rooli kestävässä luonto- ja kulttuurimatkailussa
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Suojelualueiden käyttö luontomatkailussa
Edellytyksenä on yhteisymmärrys suojelualueen
tavoitteista ja pelisäännöistä sekä luonteva
keskusteluyhteys matkailuelinkeinon kanssa.
Suojelualueiden hoito ja käytön ohjaus perustuu
• Luonnonsuojelulakiin (LsL, 1096/1996) ja alueiden
omiin perustamissäädöksiin
• Hoito- ja käyttösuunnitelmaan
• Järjestyssääntöön
• Kestävän luontomatkailun periaatteisiin
suojelualueilla
• Kansallispuistojen luontomatkailusuunnitelmiin
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Saimaan suojelualueiden
luontomatkailusuunnitelma
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 64
4
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Saimaan luontomatkailualue
Alueen palveluvarustus
•2 luontokeskusta
•2 luontotupaa / infopistettä
•2 ulkomuseoaluetta
•1 leirintäalue
•4 vuokrakämppää
•10 luonto- ja kulttuuripolkua
•2 lintutornia ja 1 katselulava
•useita historiallisia kohteita
•55 hoidettua retkisatamaa
(polttopuu- ja jätehuolto, laiturit,
opasteet, nuotiogrilléjä 30)
• ajantasaiset www.sivut alueen
kohteista
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Linnansaaren kansallispuisto
• Matkaveneilijät, lihasvoimin liikkujat
(kanootit, kajakit), päiväretkeilijät
(pääsaari)
• Maihinnousukieltoja pienillä luodoilla ja
saarilla, Linnansaarenlammessa
kalastus kielletty
• Nähtävyyskohteet: torppa, Linnavuori
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
- Toistakymmentä retkisatamaa
(perusvarustus, ei laitureita)
- Sammakkoniemen leirintäalue:
telttailu (maksullista), kaivo,
nuotiopaikat & yrittäjän palveluja
(kioski, mökit, sauna,
vierasvenelaituri)
- Pääsaarella retkeilypolkuja
(vaihteleva maasto) ja luontopolku
- Reittiliikenne pääsaareen kesäaikana
- Talviaikaan retkiluistelureitti
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Koloveden kansallispuisto
-
Etenkin melojien suosima
Lähtöpisteet: Kirkkoranta ja Käkövesi
12 retkisatamaa
Retkisatamissa perusvarustus ja useimmissa
kanoottilaiturit
Moottoriveneily pääosin kielletty, sallittu vain
alueen pohjoisosassa
Nähtävyydet: Ukonvuori, kalliomaalaus
Nahkiaissalon luontopolku mantereessa,
Mäntysalon retkeilypolku saaressa
Mäntysalon savottakämppä,
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Pihlajavesi (Natura 2000, RSO)
- Matkaveneilijöiden suosima kohde
- 17 retkisatamaa (MH, PSS,
Savonlinnan kaupunki)
- Joidenkin retkisatamien
varustuksena myös laituri
- Leiriytyminen sallittu
jokamiehenoikeuksin
- Nähtävyyskohteena Kongonsaaren
salpa-asema
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Kermajärvi (Natura 2000, RSO)
- Erämainen melonta- ja veneilykohde
- Ei varsinaisia liikkumisrajoituksia,
muuta maihinnousua luodoille ja pieniin
saariin lintujen pesimäaikana tulisi
välttää.
- leiriytyminen jokamiehenoikeudella,
mutta suosittelemme leiriytymistä
retkisatamien yhteydessä
- tulenteko on sallittu vain merkityillä
paikoilla
- Viisi retkisatamaa
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Puruvesi (Natura 2000, RSO)
-
Melonta- ja veneilykohde
tulenteko on sallittu vain merkityillä paikoilla
Kolme Metsähallituksen ylläpitämää
retkisatamaa sekä muiden toimijoiden palveluita
Käyntikohde:. Hytermän museosaari,
Käräjäkallio
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Suojelualueilla erityisen tärkeää varmistaa
luontomatkailun kestävyys
• Suojelualueiden kestävän
luontomatkailun periaatteet,
luontomatkailusuunnitelma
ja kestävyyden mittarit
• Yrityksissä yhteistyösopimukset,
joissa yritys sitoutuu
noudattamaan
ko. periaatteita (Saimaalla n 30+
kpl v. 2014).
12
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Menestyksellisen L & K matkailun edellytykset
1. Vetovoimainen luonto- tai kohde- tai alue
- Kansallispuisto tai muut tunnettu suojelualue
- maailmanperintökohde tai -alue
- Historiallisesti arvokas ja tunnettu kohde
-Vetovoimainen luonto-/kulttuuritapahtuma
-Vetovoimainen, kansainvälisesti tunnettu museo tai
luonto- ja kulttuurikeskus, esim. Kiasma, Heureka, Haltia,
Siida
2. Saavutettavuus, hyvä infrastruktuuri alueella
- Reitit, polut, leiri- ja tulipaikat, retkisatamat
- matkailuinfo- ja opastuspalvelut
- Kartat, tienviitat, esitteet, näyttelyt
- Huoltoasemat, kahvilat
- ruokailu ja majoituspalvelut
3. Sisältö ja sen tuottaminen
- ”Alueen profiloituminen” eli omaleimaisuuden esilletuominen ja
vahvuuksien hyödyntäminen elementteinä: Historia, Tarinat,
Perinteet, Kohteet, Aktiviteetit, Tapahtumat
> Opastusviestintä omatoimisille kävijöille ja virkistyskäyttäjille
> Ohjelmapalvelut matkailijoille
13
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Metsähallitus
Saimaan matkailun painopistealue
OPASTUSVIESTINTÄSUUNNITELMA
Vuosille 2009 - 2015
14
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Mitä on opastusviestintä?
Opastusviestintä on tulkintaa, joka pyrkii lisäämään kävijöiden
ymmärrystä luonnon- ja kulttuuriperinnön tilan ja oman
käyttäytymisen välisestä suhteesta, sekä kannustaa kestävien
käyttäytymismallien omaksumiseen. Opastusviestintä on
oleellinen osa alueiden palveluita ja luontopalveluiden yleistä
luonnonsuojelutyötä.
15
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Opastusviestintä on jaettu kolmeen tasoon :
Perustietoa tarjotaan kaikilla alueilla, jotta kävijä voi liikkua
turvallisesti ja kestävyyden periaatteet huomioiden.
Herättelevällä opastuksella pyritään lisäämään kävijöiden
kiinnostusta luontoon, kulttuuriperintöön ja luonnonsuojeluun.
Syventävän opastuksen tavoitteena on syventää luontokokemusta ja
saada kävijät toimimaan luonnon ja kultttuuriperinnön puolesta.
Pääosa alueiden opastusviestinnästä on suunnattu vapaa-ajan
kävijöille. Oppimaan tulevien ryhmien rooli on luontokeskuksissa
merkittävä ja tämä on huomioitava myös opastusviestinnän
suunnittelussa.
16
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Eri vaiheissa käytetyt viestintävälineet
Opastusviestintä ennakkoon: Luontoon.fi, yhteydenotot
aspapisteisiin ja esitteet ja muiden (some) medioiden kautta
levitettävä tieto (julkaisut, lehtijutut, matkailuinfot ym).
Opastusviestintä asiakaspalvelupisteessä: henkilökohtainen
neuvonta, näyttelyt, av-esitykset. Voi olla myös ”irrallista alueesta”
eli tavoitetaan myös niitä, jotka eivät käy itse alueella. Opaskarttoja
ja esitteitä hyödynnetään osana asiakaspalvelua. Myös
myyntituotteilla (julisteet, puistojen logotuotteet, opaskirjat, jne)
voidaan välittää viestejä.
Opastusviestintä maastossa tapahtuu luontopolkujen / maastoopasteiden, tapahtumien, yrittäjien oppaiden sekä karttojen ja
esitteiden kautta. Varsinaisia opastuspalveluja tarjoavat pääasiassa
paikalliset yritykset. Kartat ovat myös retkeilijöille oleellisia
palveluita.
17
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Omaleimaiseksi opastusviestintäkohteena
Saimaan alueen tekee järviympäristö
Kansallispuistoihin ja useimmille suojelualueille saavutaan
enimmäkseen vesitse. Opastuspisteet eivät sijoitu aivan
puistojen tuntumaan, jolloin puistojen ja opastuspisteiden
kävijäkunta eroaa toisistaan. Kävijät tulevat alueille useista
suunnista ja kaiken kokoavaa lähtöpistettä ei ole.
Vesillä liikkuvat myös hyvin erilaiset käyttäjäryhmät suuremmista
risteilyaluksista, matkaveneihin ja kanootteihin. Alueilla käy myös
päiväretkeilijöitä, jotka liikkuvat järjestetyin venetaxikuljetuksin.
18
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Omaleimaiseksi opastusviestintäkohteena
Saimaan alueen tekee järviympäristö
Kävijöiden tavoittamiseen tarvitaan useita erilaisia keinoja. Erilaiset
viestintävälineet ovat myös tarpeen matkaa vasta
suunnitteleville, maastoon suuntaaville tai maastossa jo
liikkuville. Eritasoisten viestien perille saamiseksi kaivatan myös
vaihteleva välinepaketti.
Mobiiliviestinnässä ongelmana ovat korkeat roaming eli
verkkovierailumaksut, jotka estävät käytännössä ulkomaalaisten
asiakkaiden online palvelut maastokohteilla.
19
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
LOPPURAPORTTI
Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus
Esiselvitys Savonlinnan maakuntamuseon ja
Metsähallituksen yhteistyön mahdollisuuksista,
edellytyksistä ja tavoitteista
Esiselvitystyö 1.3. - 30.11.2007
suunnittelija Piia Kaskinen
projektipäällikkö Mirjam Kosunen
20
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
5.1 Maakuntamuseo ja luontotalo Nestori
Savonlinnassa
Museo ja luontotalo sijaitsivat lähellä toisiaan, Savonlinnan
vanhassa kaupungissa, Olavinlinnan liepeillä.
Olavinlinna on tietenkin alueen suosituin käyntikohde. Siellä käy
vuosittain 100.000 ihmistä. Vuodesta 2007 lähtien Olavinlinna on
pitänyt ovensa auki ympäri vuoden.
Kävijöitä maakuntamuseon ja luontotalon lähettyvillä siis on.
Keskeisen sijaintiensa takia niidenkin kävijämääriä olisi
mahdollista kasvattaa nykyisestä, huomattavastikin - mutta
yksikseen kumpikaan organisaatio ei kykene tähän.
21
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
5.1 Maakuntamuseo ja luontotalo Nestori
Savonlinnassa
• Osaltaan tämä johtuu siitä, että alueen matkailusesonki on kovin
lyhyt. Sesonki kestää lähinnä heinäkuun ajan, vaikka
kesäsesonkia pyritäänkin nykyään pidentämään – ja vaikka
alueelle pyritään luomaan kolme eri sesonkia: kesä,
vuodenvaihde ja hiihtoloma-aika.
• Osaltaan kävijämäärien tehokas kasvattaminen kilpistyy siihen
konkreettisen ongelmaan, ettei kummallakaan – museolla tai
luontotalolla - ole nykyisellään tarpeeksi resursseja
markkinoinnin tehostamiseen.
22
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
5.2 Savonlinnan talousalue ja matkailu
Savonlinnan talousalue haluaa panostaa matkailuun ja luoda
alueesta mm. Suomen ja Saimaan järvialueiden ykköskohteen.
Tavoitteella on otolliset perusteet, onhan Savonlinna Suomen
järvisin kaupunki.
Mm. Euroopasta katsottuna seutu on ainutlaatuinen sekä
luonnonkauneutensa, että kansainvälisen festivaalinsa ansiosta.
Puhdas kaupunkiluonto ja historiallinen sijainti idän ja lännen
rajamailla antavat sille erikoisaseman Euroopassa.
23
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
5.3 Maakuntamuseo ja Metsähallitus:
yhteistyöhön kahdessa vaiheessa
Maakuntamuseolla ja Metsähallituksella on koko joukko
yhteisiä tavoitteita. Näistä tärkeimmät ovat:
-
toiminnan turvaaminen ja monipuolistaminen
-
resurssien kohdentaminen myös tiedotus- ja
markkinointityöhön - > näkyvyyden lisääminen ja
monipuolistaminen
-
kävijämäärien kasvattaminen
-
myynti- ja lipputulojen kasvattaminen
24
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
5.4 Yhteistyön ensimmäinen vaihe
Mikäli rahoitus järjestyy, Savonlinnan maakuntamuseo ja Metsähallitus
ryhtyvät yhteistyöhön jo vuoden 2008 aikana; Luontotalo Nestorin
nykyinen näyttely siirretään museon tiloihin.
Samalla museon asiakaspalvelu- ja myymälätila uusitaan molemmille
yhteiseksi. Yhteistyö tulee näkymään myös mm. Riihisaaren
markkinoinnissa ja tiedotuksessa, opastuksissa, sekä näyttely- ja
tapahtumatarjonnassa.
Suurimmat hyödyt tästä yhteistyön ensimmäisestä vaiheesta ovat
molemmille osapuolille samat: toimintavarmuuden paraneminen,
näkyvyyden, vaikuttavuuden, kävijämäärien sekä myyntitulojen
lisääntyminen, ja asiakaspalveluresurssin paraneminen.
25
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
5.5 Yhteistyön toinen vaihe: Saimaan luonto- ja
kulttuurikeskus
• Maakuntamuseolla ja Metsähallituksella on yhteiset tavoitteet
myös varsinaista päämäärää, yhteistä luonto- ja
kulttuurikeskusta varten. Tavoitteet ovat yhteistyön
ensimmäiseen vaiheeseen ryhtymistä suurempia, niistä
tärkeimpinä:
• tunnettuuden, asiakastavoitettavuuden lisääntyminen, yleisten
toimintaedellytysten paraneminen
• palvelujen parempi laatu ja monipuolisuus
• asiakasmäärien kasvu
• luonto- ja kulttuurimatkailun yritystoiminnan paremmat
edellytykset keskuksessa tarjottavan näkyvyyden kautta
26
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
5.5 Yhteistyön toinen vaihe: Saimaan luonto- ja
kulttuurikeskus
Tärkeintä erilaisilla kumppanuusmalleilla toimivissa
matkailukohteissa onkin se, että toimijoilla on yhteinen tavoitetila
ja päämäärä – sekä se että kaikki osapuolet hyötyvät. Luonto- ja
kulttuurikeskuksen tapauksessa nämä kriteerit täyttyvät.
Mikäli Savonlinnan kaupunki ja Metsähallitus päättävät ryhtyä
viemään yhteistä Saimaan luonto- ja kulttuurikeskushanketta
eteenpäin, esimerkkinä voi pitää mm. Inarissa toimivaa Siidaa,
jossa toimivat Saamelaismuseosäätiön ylläpitämä
Saamelaismuseo ja Metsähallituksen ylläpitämä Ylä-Lapin
luontokeskus
27
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
28
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus
Kehittämisen reunaehdot
Savonlinnan kaupunki käynnisti 2011 syksyllä selvitystyön Riihisaaren
alueen kehittämiseksi monipuoliseksi matkailukohteeksi, Saimaan
luonto- ja kulttuurikeskukseksi. Työn perusteella laadittiin
miljöösuunnitelma, jossa on esitetty kolme eri vaihtoehtoa luontoja kulttuurikeskuksen toimintojen järjestämiselle.
Museoviraston kulttuuriympäristön suojelun osaston lausunnossa
koskien Riihisaaren miljöösuunnitelmaa kehittämisvaihtoehtoineen
pitää suunnittelualuetta kulttuuriympäristönä poikkeuksellisen
vaativana rakennetun ympäristön ja arkeologisen
kulttuuriperinnön osalta.
29
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus
Kehittämisen reunaehdot
Lausunnossa annettujen reunaehtojen pohjalta ainut realistinen
kehittämismahdollisuus on toiminta Riihisaaren
museorakennuksen nykyisten seinien sisällä, mikä puolestaan
asettaa erityisiä vaatimuksia tilasuunnittelulle, jotta
mahdollisimman monet keskuksen toiminnan kannalta oleelliset
tilatarpeet saadaan huomioiduksi.
30
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Riihisaaresta Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus
EAKR -hanke 2013-2015
Tässä hankkeessa toteutetaan parhaillaan toinen askel kohti luonto- ja
kulttuurikeskuksen syntymistä:
1.
luodaan käsikirjoitus yhteiselle Saimaan luontoa ja kulttuuria
esittelevälle näyttelylle
2.
päivitetään keskuksen toimintamalli
3.
tehdään suunnitelmat museon tilojen uudistamisesta uuden
keskuksen toiminnan vaatimusten mukaisiksi niin asiakaspalvelun,
tietopalvelun, tapahtumien, näyttelytoiminnan työskentelyn kuin
lasten- ja nuorten tekemällä oppimiseen tarkoitettujen tilojenkin
osalta sekä
4.
kehitetään opastusta alueen ja näyttelyn teemoista.
31
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Seuraavat askelmerkit
1. Maakuntamuseon tilojen peruskunnostus ja tilasuunnitelman
edellyttämä remontti
2. Uusien asiakaspalvelu- ja museokauppatilojen rakentaminen
3. Uuden päänäyttelyn rakentaminen
• pesämuna 100 000 € NorppaLIFE -hankkeessa
4. Asiakaspalvelun parantaminen lisääntyneen tulorahoituksen
turvin
32
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Summa summarum
Paljon on tehty Savonlinnan seudun luonto- ja kulttuurimatkailun
vetovoiman parantamiseksi maakuntamuseon ja
Metsähallituksen toimesta kuudessa vuodessa !
On muodostettu selkeä visio ja yhteinen tahtotila sekä vahva
yhteinen käytännössä testattu toimintamalli osana Etelä-Savon
kestävää luontomatkailustrategiaa 2015 -2020, missä Saimaan
luonto- ja kulttuurikeskuksella on merkittävä rooli Saimaa brändin
kirkastamisessa ja ympärivuotisen monisesonkisen matkailun
edistämisessä.
33
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Kyseessä on ennen kaikkea tärkeä matkailuinvestointi, sillä uusilla laatutietoisilla
asiakkailla tulee olla hyvä syy saapua Saimaan luonto- ja kulttuurimatkailun
sydämeen, Euroopan järvimatkailun pääkaupunkiin Savonlinnan Lomaseudulle.
Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen roolina on paitsi tarjota unohtumaton ja
avartava käyntikokemus Saimaan syvimpään olemukseen aikojen saatossa, myös
koota ja tarjoilla alueen upeat käyntikohteet palveluineen helposti tutustuttaviksi,
vahvistaa Saimaa tunnettuutta ja paikallista identiteettiä sekä saada asiakkaat
luontoon liikkumaan ja pidentää matkailijoiden viipymää matkailualueella.
Paljon työtä on vielä jäljellä mutta periksi ei anneta, vaan määrätietoisin askelin
edetään kohti maalia !
34
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014
Kiitos!
Puistonjohtaja Teppo Loikkanen
[email protected]
35
Liisa Kajala
Luontopalvelut 2014

similar documents