Petri Vanninen

Report
TOISEN ASTEEN OPISKELIJOIDEN
LUKEMISVAIKEUS JA SEN
KUNTOUTUS AIVOJEN
TASAPAINOMALLIN MUKAAN
TEORIA, HARJOITUSMATERIAALI JA
LUOKITTELUJÄRJESTELMÄ KAHDEN
KUNTOUTUSKOKEILUN VALOSSA
Taustaa
 Peruskoulun osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaista yli
puolella ensisijainen eo-peruste puhe-, tai lukivaikeudet
(Tilastokeskus 2010)
 Peruskoulussa lukemisvaikeus ohjaa ammatinvalintaa niin,
että kyseiset nuoret valitsevat käytännönläheisiä
ammatteja muita useammin (Ingelsson 2007; Savolainen ym. 2008;
Taylor & Walter 2003)
 Lukemisvaikeus vaikuttaa minäkuvaan sekä käsitykseen
itsestään oppijana (Ingelsson 2007; Vanninen 2012)
 Erotuksena laajaan lukemisvaikeuden käsitteeseen,
dysleksialla tarkoitetaan aina diagnosoitua
lukemisvaikeuden muotoa
2
Yleistä opiskelijoiden lukemisvaikeuksista
 Vuonna 2009 ammatillisen koulutuksen opiskelijoista
erityisopiskelijoiden osuus oli 6,5 % ja nuorten
koulutuksissa 13,4 %
 Noin kolmasosalla toisen asteen opiskelijoista ilmenee
vakavia puutteita lukemisen perustekniikassa (Pelkonen,
Matilainen 1997; Vanninen 2012)
 Kuntoutujan omalla motivaatiolla keskeinen merkitys
kuntoutuksen onnistumisessa (Fuente-Fernández ym. 2001; Bakker
2006)
Sukupuolten väliset erot
 Miehillä ongelmia esiintyy 2-5 -kertaisesti naisiin
verrattuna (Snow, Burns & Griffin 1998)
 Sukupuolten väliset erot eivät ole kulttuurisidonnaisia
 Opintiellä pysyminen –tutkimushankkeessa heikon
lukutaidon perusteella seulotuista 585 9.luokkalaisesta
kolme neljästä oli poikia (Holopainen &Savolainen 2005)
 Omassa aineistossani (n=98) mekaanisen lukemisen
vaikeus todettiin yli puolella (54,2 %), miehistä ja vajaalla
viidenneksellä (18 %) naisista (Vanninen 2012)
4
Lukemisvaikeuden taustatekijät
 Lukemisvaikeudet ovat vahvasti perinnöllisiä ja niillä on
neurobiologinen tausta (Huemer
ym. 2012; Knight & Hynd 2002;
Shaywitz & Shaywitz 2005)
 Lukutaidon variaatioista noin 60 % on perintötekijöistä
johtuvaa (Korhonen 2005)
 Suvussa esiintyvät lukemisvaikeudet nelinkertaistavat
lapsen lukemisvaikeusriskin (Torppa 2007)
 Geneettiset tekijät vaikuttavat varhaiseen neuraaliseen
kehitykseen poikkeamina, jotka aikaansaavat ongelmia
kielellisissä osataidoissa (Grigorenko 2001)
5
Tutkimustehtävä ja tulokset
 Tutkimustehtävänä oli uuden tiedon tuottaminen aikuisten
lukemisvaikeudesta ja sen kuntoutuksesta Suomessa
1) Tutkimuksessa selvitettiin toisen asteen opiskelijoille suunnatun
harjoitusmateriaalin kuntouttavaa vaikutusta kahdessa kuntoutuskokeilussa
2) Tutkimuksen kohteina Aivojen tasapainomalliteoria, Kuntoutusjyviäharjoituskansiot sekä Luokittelujärjestelmä dyslektikkojen tunnistamiseen
3) Mekaanisen lukemisen tutkimus, jossa opiskelijoiden lukemisnopeutta
tarkasteltiin suhteessa tehtyihin lukemisvirheisiin
4) Tuloksia arvioitiin tilastollisen analyysin ja opiskelijoiden omien kokemusten
kautta
Teoriaperusta
Hollantilainen neuropsykologian professori Dirk Bakker on kehittänyt
lukemisprosessin kehittymisestä ja häiriöstä tasapainomallin (balancemodel of the brain activity)
 taustalla Lurian lateralisaatioteoria: eläimillä molemmat aivopuoliskot
samanarvoisia; ihmisellä yleensä vasen dominoiva
 ihmisen aivopuoliskojen erilaisuus on mahdollistanut kielen kehittymisen
 Aloitteleva lukija keskittyy kirjainten avaruudelliseen asentoon ja niiden
mieleenpainamiseen (oikea aivopuolisko), kun taas kehittynyt lukija
tarvitsee kielen rakenteen ja sisällön prosessointia (vasen aivopuolisko)
 Bakkerin mukaan lukemaanoppimisen alkuvaiheessa korostuvat oikean
aivopuoliskon prosessit ja lukemisen edistyessä vasen aivopuolisko ottaa
lukemistapahtumasta enemmän vastuuta
 häiriö tässä tasapainossa aiheuttaa spesifin dysleksian (3-5 % ikäluokasta)
Teoriaperusta
 Bakker erottaa kaksi eri dyslektikko-tyyppiä: P- (perceptual) ja L-
(linguistic) tyyppi
 P-tyypin lukijat juuttuvat oikean aivopuoliskon lukemisstrategiaan
johtuen oikean puoliskon ylikehittyneisyydestä tai vasemman puolen
alikehittyneisyydestä tai näistä molemmista
 L-tyypin lukijat siirtyvät liian varhain käyttämään vasemman
aivopuoliskon strategioita johtuen vasemman puoliskon
ylikehittyneisyydestä tai oikean puolen alikehittyneisyydestä tai näistä
molemmista
 väärän strategian käyttö aiheuttaa ongelmia lukemissuorituksessa
 P-tyypin lukijat lukevat hitaasti ja kangerrellen, L-tyypin lukijat lukevat
nopeasti ja suhteellisen virheellisesti
 Lukijatyypeille ominaiset virheet jaoteltu aikaavieviin virheisiin (P) ja
suoriin virheisiin (L)
Virhetyypit
AIKAAVIEVÄT VIRHEET (P-tyyppi)
SUORAT VIRHEET (L-tyyppi)
 puuttuvan sanan korjaus
 sanan poisjättäminen
 kirjaimen tai tavun
 poisjätetyn kirjaimen korjaus
 sanan tavaaminen ja korjaus
 tankkaaminen ja korjaus
 sanan toistaminen
 väärin luetun kirjaimen korjaus
 väärä painotus tai ääntäminen
ja korjaus
 väärän sanan korjaus oikeaksi
poisjättäminen
 uuden sanan lisäys tai
korvaaminen toisella sanalla
 sanojen ja kirjainten reversaali
 sekalaiset virheet
Harjoitusmateriaali
KUNTOUTUSJYVIÄ –HARJOITUSKANSIOT
• Liperin ammattioppilaitoksessa kehitettiin 20 tunnin interventio-ohjelma P-
ja L-tyypin dyslektikkojen kuntouttamiseen vuonna 1999
• taustalla tutkimustieto toisen asteen opiskelijoiden vakavista luku- ja
kirjoitustaidon puutteista (Pelkonen & Matilainen 1997; Ryynänen 1997)
• aikuisdyslektikoille kuntouttavaa harjoitusmateriaalia vain vähän tarjolla
• tunnin aluksi luetaan teksti, jonka jälkeen keskustelussa varmistetaan että
sisältö on ymmärretty
• lukemisen jälkeen tehdään tehtävät, joista ensimmäinen on luetun
ymmärtämisen tehtävä
• loput 2-3 tehtävää vahvistavat heikompaa aivopuoliskoa
Luokittelujärjestelmä
• ilmaisee mekaanisen lukemisvaikeuden ja tasapainomallin mukaisen
erityisen lukemisvaikeuden
• tutkimusjoukkona Liperin ammattioppilaitoksen ja Joensuun
oppimiskeskuksen 37 opiskelijaa 1999-2000
• opiskelijat lukivat 315 sanaa käsittävän pakinan nauhalle
• lukemissuoritukset analysoitiin Bakkerin luokittelun mukaisesti
• lukemisnopeus ka 3.58 min., P-virheet 12, L-virheet 15, yht. 27 virhettä
• virheiden keskiarvo 27 - / + yksi hajontayksikkö:
• 0-9 hyvät lukijat, 9-27 lieviä lukemisvaikeuksia, 28-45 dyslektikot, 46-
vaikea dysleksia
Lukijoiden luokittelu
 P-tyypin lukija: lukunopeus keskimääräistä hitampi (3.58 min.),
lukemisvirheitä keskimääräistä enemmän (27), P-virheitä
keskimääräistä enemmän (12) ja L-virheitä (15) keskimääräistä
vähemmän
 L-tyypin lukija: lukunopeus keskimääräistä nopeampi (3.58 min.),
lukemisvirheitä keskimääräistä enemmän (27), L-virheitä
keskimääräistä enemmän (15), P-virheitä keskimääräistä vähemmän
(12)
Kuntoutuskokeilut
 HELSINKI (Tekniikan alan oppilaitos) + INARI (Saamelaisalueen
koulutuskeskus) (n = 98)
 miehiä 48 ja naisia 50
 luokittelujärjestelmän mukaan mekaaninen lukemisvaikeus todettiin
35 opiskelijalla (35,7 %)
 miehistä lukemisvaikeus todettiin 26 opiskelijalla (54,2 %) ja naisista 9
opiskelijalla (18 %).
 erityinen lukemisvaikeus 8 opiskelijalla (8,2 %) (yksi keskeytti)
 koeryhmä 6 opiskelijaa, vertailuryhmä 3 opiskelijaa (mukana 2
luokittelujärjestelmän rajalla olevaa)
 alkumittaus – interventio - loppumittaus
KOERYHMÄ YHTEENSÄ
6 opiskelijaa
P-virheet
L-virheet
yhteensä
lukuaika
alkumittaus
123
130
253
27.08
loppumittaus
97
98
195
26.34
muutos
- 26
- 32
- 58
- 34 s
VERTAILURYHMÄ YHTEENSÄ
3 opiskelijaa
P-virheet
L-virheet
yhteensä
lukuaika
alkumittaus
51
61
112
11.14
loppumittaus
42
62
104
10.49
muutos
-9
+1
-8
- 25 s
Koe- ja vertailuryhmän tulokset
 koeryhmä 6 opiskelijaa (3 P-, 3 Ltyyppiä)
 vertailuryhmä 3 opiskelijaa (1 P-, 2
L-tyyppiä)
 koeryhmän kokonaisvirhemäärä
vähentyi 58 virhettä eli 22.9 %
(p<.05)
 vertailuryhmän kokonaisvirhemäärä
vähentyi kahdeksan virhettä eli 7.1
 lukemisnopeus parani 9 %
(p<.05)
 lukemisnopeus heikkeni 3,6 %
%
Lukemisvirheiden kokonaismäärän muutos
Tasapainomallin ja tutkimuksen arviointia
 Dysleksian selitysmalleista Aivojen tasapainomalli on teoreettisesti




johdonmukainen ja empiirisesti vahva (Korhonen 2005)
Malli on yksi harvoista dysleksiamalleista, jossa on toisiinsa kytkeytyvä
lukemisen ja sen häiriötekijöiden teoria, siitä johdetut
dyslektikkotyypit sekä malliin pohjautuva johdonmukainen
kuntoutusohjelma (Lorusso 2006)
Neurologisena mallina se on uusimpien tutkimushavaintojen ytimessä
(vrt. Grigorenko 2001; Huemer ym. 2012; Knight & Hynd 2002;
Korhonen 2005; Shaywitz & Shaywitz 2005; Torppa 2007)
Bakkeria on kritisoitu fonologisen prosessoinnin taidon merkityksen
väheksymisestä lukutaidon saavuttamisessa (Dryer, Beale & Lambert
1999)
Tutkimus ei kerro myönteisten muutosten pysyvyyttä, kontrolliryhmän
tulos suuntaa antava
17
Tulevaisuuden näkymiä
 Mekaanisen lukemisen ja ymmärtävän lukutaidon välisen korrelaation
selvittäminen
 Viitteitä korrelaation olemassaolosta löytyy: toistavan luetun
ymmärtämisen tasolle (n = 352) jääneistä opiskelijoista 38, 4 % ilmeni
myös mekaanisen lukemisen vaikeus (Ryynänen 1997)
 Säännönmukaisissa kielissä nopean nimeämisen taito keskeinen
taustatekijä lukusujuvuuden kehityksessä
 Miten nopean nimeämisen taito suhteutuu P- ja L-tyypin
dyslektikkoihin?
 Tavoitteena eri tutkimuslinjojen tulosten yhdistäminen uudeksi
dysleksian kokonaisteoriaksi
 Tutkimukseen perustuvan aikuisille suunnatun lukemisvaikeuden
harjoitusmateriaalin tuottaminen
Kiitos huomiostanne!
[email protected]
050 440 6623

similar documents