Slide 1 - Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Report
Metsätalouden talousneuvonta
Arto Koistinen ja Olli Mäki (toim.)
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
2013
Talousneuvonnan kokonaisuus
•
•
•
•
Metsä sijoituksena
Investoinnit metsänhoitoon
Hakkuutulot
Yhteenveto
3–36
37–58
59–77
78
2
Metsätila tulosyksikkönä
Tulot
• Puukauppa
• Pystykaupat
• Hankintatyö
• Metsätalouden tuet ja korvaukset
• Kemera-tuet
• Vakuutus- ja hirvituhokorvaukset
•Muut ansaintamahdollisuudet
Menot
• Investoinnit metsänhoitoon
• Hallintokulut
• Riskienhallintakulut
• Rahoituskulut
Paljonko metsätilaan on sitoutunut pääomaa?  Yksinkertainen tila-arvolaskelma
Metsä sijoituksena
3
Metsätalouden erityispiirteet
• Pääomavaltainen toimiala, työn ja muiden kustannusten
osuus suhteellisen pieni
• Tuottojen ja kustannusten eriaikaisuus
• Pääoman määrä ratkaisee tuottoprosentin
• Puunmyyntitulot yleensä tärkein tulonlähde, myös muita
ansaintamahdollisuuksia:
–
–
–
–
puunkorjuu
metsästysoikeudet ja matkailupalvelut
rakennusoikeudet, maa-ainekset
vapaaehtoinen, vastikkeellinen suojelu
Metsä sijoituksena
4
Metsäsijoituksen vertailu osakkeisiin ja kiinteistöihin
Metsätalous
Osakkeet
Asiantuntemus Vaatii asiantuntemusta
Sijoituksen
aikajänne
Likviditeetti
Kiinteistösijoittaminen
metsänhoidossa sekä tuki- ja
verotusasioissa.
Asiantuntemuksesta on Vaatii jonkin verran
etua, mutta voi myös
asiantuntemusta.
toimia helposti
passiivisena sijoittajana.
Aikajänne pitkä, mutta riittävän
suuri metsätila mahdollistaa
säännölliset tulot.
Aikajänne yleensä 1 – 10 Aikajänne yleensä pitkä,
vuotta.
mutta tuotot
säännöllisiä.
Metsätiloista hyvä kysyntä, joten
tilan myynti onnistuu melko
nopeasti. Ostaminen vaikeampaa.
Yleensä omaisuuden tuottoa
realisoidaan puun myynneillä,
puukauppatulot maksetaan
yleensä kahdessa erässä.
Keskimääräinen Etelä-Suomessa tuotto pitkällä
tuotto
aikavälillä 2-5 %, PohjoisSuomessa alhaisempi. Vaihtelua
lyhyellä aikavälillä, koska monen
kymmenen vuoden tuotto
otetaan ulos kerralla.
Tavallisesti
realisoitavissa
pankkipäivän kuluessa,
jopa välittömästi.
Voidaan realisoida
kiinteistömarkkinoilla,
likviditeetti voi vaihdella
alueellisesti.
Keskimääräinen pitkän Kohtuullinen 4 – 7 % .
aikavälin tuotto
Helsingin Pörssissä noin
10 %.
Metsä sijoituksena
5
Metsäsijoituksen vertailu osakkeisiin ja kiinteistöihin
Metsätalous
Riski
Verotus
Tuet
Osakkeet
Keskimääräistä riskittömämpi,
säilyttää arvonsa hyvin. Riskiä
voidaan hallita
vakuuttamisella ja
monipuolisilla
metsänkasvatustavoilla.
Korkeampi riski
suuremman volatiliteetin
eli arvon vaihtelun vuoksi.
Voidaan hallita
hajauttamalla sijoitukset
eri markkinapaikoille ja
toimialoille.
Menot vähennyskelpoisia,
Sama pääomaverokanta
muita veroetuja, esim.
kuin metsätaloudessa.
metsävähennys
Myös osingot
vastikkeellisesti hankitun tilan verotettavaa
omistajalle. Yhteismetsillä
pääomatuloa. Ei
alhaisempi, 28%
varainsiirtoveroa.
pääomaverokanta.
Varainsiirtovero 4 %
Kemera-tuet investoinneille ja korvauksia hirvituhoista,
mutta kokonaisuutena
merkitys vähäinen.
Metsä sijoituksena
Kiinteistösijoittaminen
Hyvin arvonsa säilyttävä
omaisuuslaji, mutta hiukan
metsäomaisuutta suurempi
arvon vaihtelu. Vahingoilta voi
suojautua vakuutuksilla.
Pääomatuloverotuksen
piirissä. Varainsiirtovero 2 %
Remontointiin on ollut tarjolla
erilaisia tukia, yleensä
määräaikaisia esim.
energiatehokkuusinvestoinnit,
valtion suhdanneavustus
6
Metsänomistusmuotojen taloudellinen merkitys
Yksityisomistus
Yhteismetsä
Metsäyhtymä
Perikunta
Normaali
pääomatuloverokanta.
Alhaisempi veroprosentti,
yhteismetsän tuotosta ei
tarvitse maksaa enää
veroa.
Normaali
pääomatuloverokanta,
tulot ja menot
verotetaan osakkailta
henkilökohtaisesti.
Normaali
pääomatuloverokanta.
Itsenäinen
päätöksenteko.
Hoitokunta/toimitsija
vastaa toiminnasta,
periaatteista sovitaan
yhteisesti. Tärkeistä
asioista voidaan äänestää.
Päätökset tehtävä
yksimielisesti.
Päätökset tehtävä
yksimielisesti.
Toiminnan skaalaedut ja
tasaiset puunmyyntitulot,
edellytetään
metsäsuunnitelmaa.
Kevyt hallinto.
Hallintokuluja,
tilintarkastusvelvollisuus
jos tulot yli 200 000 €
vuodessa.
Metsä sijoituksena
7
Metsäomaisuuden hallinnan
päätöstilanteet
Investoi metsään, jos:
• Olet valmis sitoutumaan pitkäaikaisesti metsänomistukseen,
• Arvostat metsän tarjoamia virkistys-, luonto- ja/tai muita käyttöarvoja
• Haluat suhteellisen turvallisen sijoituskohteen vakaalla tuotolla
Liity yhteismetsään, jos:
• Haluat suunnitella perinnönjakoa
• Et ehdi tai osaa tehdä hoitotöitä
• Haluat säännöllisiä tuloja ja ammattimaista metsätaloutta ilman omaa panostusta
Myy metsä, jos:
• Metsällä ei ole tunnearvoa tai muuta käyttöarvoa
• Tila on pieni/hajanainen
• Jos et ole tyytyväinen metsän tuottoon ja
• Sijoituksesi on jo hajautettu tarpeeksi tai tarvitset pääoman esim. asuntolainan
maksuun.
Metsä sijoituksena
8
Omat tavoitteet ohjaavat metsätalouden
päätöksentekoa
• Mikä on metsän rooli omassa
taloudessa?
 Pohdinnassa kannattaa miettiä
omia tavoitteita ja
metsätalouden merkitystä
omassa taloudessa:
1. Monitavoitteisuus
2. Aktiivinen tuoton
tavoittelu
3. Taloudellinen turva
4. Luonto- ja maisema-arvot
5. Virkistyminen ja muut
käyttöarvot
Metsä sijoituksena
9
Mitä on kannattavuus?
”Toiminnan kyky tuottaa voittoa”1
Absoluuttisesti:
• Kannattavuus = Tulot – menot
• Tuotot – kulut = Voitto
Suhteellisesti:
voitto
• Sijoitetun pääoman tuotto = metsätalouteen investoitu pääoma
(esim. tilan hankintahinta)
• Sitoutuneen pääoman tuotto =
voitto
metsätilan arvo
¹ Kuuluvainen & Valsta 2009
10
Absoluuttinen ja suhteellinen kannattavuus
• Absoluuttinen kannattavuus mittaa euroja,
suhteellinen kannattavuus prosentteja!
Pääoman
tuotto, %
Vajaatuottoinen
 Molempia seurattava rinnakkain!
 Vuotuisten nettotulojen (eli absoluuttisen
tuoton) maksimointi saavutetaan
pidemmillä kiertoajoilla,
 korkeaan pääoman tuottoon (eli
suhteelliseen kannattavuuteen) päästään
lyhyemmillä kiertoajoilla.
Puustopääoman
määrä
11
Absoluuttinen ja suhteellinen kannattavuus Kahden kasvatusketjun vertailu
50 hehtaarin metsätilakokonaisuus Etelä-Suomessa
20 vuotta suosituksia pidemmät kiertoajat
• Suosituksia pidemmät kiertoajat
kasvattavat metsätilan puuston
keskitilavuutta, n. 130 m3/ha 
50 ha tilan arvo noin 260 000€
Suositusten mukaiset kiertoajat
• Metsätilan puuston keskitilavuus
normaalilla tasolla, n. 100 m3/ha 
50 ha tilan arvo noin 200 000 €
Absoluuttinen tuotto
• Suositusten mukaiset hakkuut
tuovat keskimääräisiä tuloja
säännöllisesti.
Suhteellinen tuotto
• Noin neljänneksen korkeampi,
koska metsätilaan sitoutunut
pääoma on pienempi.
 metsästä saatuja tuloja on siis voitu
sijoittaa tuottavammin.
~
>
Absoluuttinen tuotto
• Pidemmät kiertoajat  suuremmat tulot
kerralla, mutta hakkuut harvemmin.
Absoluuttinen tuotto siis likimain samalla
tasolla.
Suhteellinen tuotto
• Jää tavallista alhaisemmaksi, koska
puustopääomaa on paljon ja pääoma ei
ole tehokkaassa käytössä.
Metsä sijoituksena
12
Kumulatiiviset kassavirrat
45,000
40,000
35,000
30,000
25,000
20,000
15,000
10,000
5,000
0
Aikajana
Normaali kiertoaika
Pidennetty kiertoaika
Metsä sijoituksena
13
Tarkkaile arvokasvuprosenttia
• Uudista metsä, kun kuvion puuston ja maan arvokasvuprosentti alittaa
oman korkovaatimuksesi tai kun vaihtoehtoilla sijoituksilla, esim.
korkotalletuksella saadaan parempi tuotto.
Männikön arvokasvuprosentti, VT Etelä-Suomi
%
6
5
4
3
2
1
0
65
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
Puuston ikä, v
Korkovaatimus 2,5 %
Arvokasvuprosentti
Metsä sijoituksena
14
Vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto
• Vaihtoehdot:
A. Suositusten mukaan
tehdyn päätehakkuun
tulot 43 400 €
sijoitetaan 20 vuodeksi
3 % vuosikorolla
B. Kasvatusta pidennetään
20 vuodella
suosituksesta
90,000
80,000
70,000
60,000
50,000
40,000
30,000
20,000
10,000
0
€
A
78 400
B
72 100
Talletus
Päätehakkuu
Päätehakkuu +
talletus
Myöhäinen
päätehakkuu
• Kiertoajan pidentämisestä aiheutuu tulonmenetyksiä, jos vaihtoehtoisen
sijoituksen tuotto on korkeampi kuin metsän arvokasvu.
• Aikaisempi päätehakkuu nopeuttaa myös uudesta puusukupolvesta
saatavia tuloja.
Metsä sijoituksena
15
Tulos- ja taselaskelmat
• Tuloslaskelma = tilikauden tuottojen ja kulujen
laskenta, kuvaa liikevaihtoa eli toiminnan laajuutta
sekä tulosta.
• Osa tilinpäätökseen liitettäviä tietoja.
• Tase = Yrityksen omaisuuden ja velkojen mittari.
Jakautuu vastaaviin (omaisuus, kassavarat, muut
saamiset yms.) ja vastattaviin (oma pääoma ja velat),
jotka ovat yhtä suuria.
• Taseesta nähdään yrityksen/metsätilan taloudellinen
asema.
16
Metsätalouslaskurin tuloslaskelma
Tuloslaskelma
Pystymyynnin tuotot
Hankintamyynnin tuotot
PUUNMYYNNIN LIIKEVAIHTO
Metsätalouden muut tuotot
METSÄTALOUSYRITYKSEN
LIIKEVAIHTO
Puutavaran valmistus- ja kuljetuskulut
Metsänhoitokulut
Hallinnon kulut
KÄYTTÖKATE
Suunnitelman mukaiset poistot
LIIKETULOS
Tuotot osakkeista ja osuuksista
Muut korko- ja rahoitustuotot
Vieraan pääoman kulut
NETTOTULOS
Satunnaiset tuotot
KOKONAISTULOS
Puuston arvonmuutos
KORJATTU KOKONAISTULOS
Oman työn arvo
Puuston arvonmuutos
KIRJANPIDON TULOS
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
0
0
0
0
9 853
10 510
20 363
0
0
0
0
0
72 540
0
72 540
1 110
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-200
-200
-1 000
-1 200
0
98
0
-1 102
0
-1 102
17 320
16 217
0
17 320
-1 102
20 363
-2 876
-770
-200
16 517
-900
15 617
0
459
0
16 076
0
16 076
28 206
44 282
3 646
28 206
19 722
0
0
-1 015
-200
-1 215
-15 810
-17 025
0
0
0
-17 025
0
-17 025
111 171
94 146
1 015
111 171
-16 010
73 649
0
-1 585
-200
71 864
-19 479
52 385
0
0
0
52 385
0
52 385
-79 839
-27 454
1 585
-79 839
53 970
0
0
-1 115
-200
-1 315
-28 344
-29 659
0
0
-4 500
-34 159
0
-34 159
-57 438
-91 597
1 115
-57 438
-33 044
0
0
0
-200
-200
-22 369
-22 569
625
0
-4 134
-26 077
0
-26 077
64 060
37 983
0
64 060
-26 077
0
0
0
-200
-200
-17 776
-17 976
0
0
-3 751
-21 727
0
-21 727
32 823
11 096
0
32 823
-21 727
2012
2013
31 962 100 640
0
0
31 962 100 640
0
0
31 962
0
0
-200
31 762
-17 732
14 030
0
0
-3 351
10 678
0
10 678
2 254
12 932
0
2 254
10 678
100 640
0
0
-200
100 440
-14 634
85 806
0
1 095
-2 933
83 968
0
83 968
-68 173
15 795
0
-68 173
83 968
2014
0
0
0
0
0
0
0
-200
-200
-12 177
-12 377
0
869
-2 497
-14 004
0
-14 004
29 255
15 250
0
29 255
-14 004
17
Metsätalouslaskurin taselaskelma
Vastaava
Missä raha on
kiinni?
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Biologiset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Metsänparannukset
Pitkäaikaiset sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Pystypuusto
Lyhytaikaiset saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja rahoitusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAT YHTEENSÄ
Vastattava
Miten metsätila
on rahoitettu?
Omalla rahalla vai
lainalla?
OMA PÄÄOMA
Taseen oma pääoma
Oma pääoma tilikauden alussa
Oman pääoman arvonmuutokset
Pääoman sijoitus
Tilikauden tulos
Oman työn arvo
Yksityisotto
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korolliset lainat
Lyhytaikainen vieras pääoma
Pystymyynnin ennakkomaksut
Hankintamyynnin ennakkomaksut
Muut lyhytaikaiset velat
VASTATTAVAT YHTEENSÄ
Lähde: Metsätalouslaskuri / PTT
2011
2012
2013
2014
2015
21 098
21 098
9 100
9 388
0
0
2 610
0
0
126 857
125 611
125 611
1 247
1 247
0
0
147 955
20 706
20 706
9 100
9 388
0
0
2 219
0
0
134 396
128 321
128 321
1 284
1 284
4 791
4 791
155 102
24 124
24 124
9 100
9 388
0
3 750
1 886
0
0
125 809
103 577
103 577
1 323
1 323
20 909
20 909
149 932
22 903
22 903
9 100
9 388
0
2 813
1 603
0
0
130 185
109 382
109 382
1 362
1 362
19 441
19 441
153 088
21 960
21 960
9 100
9 388
0
2 109
1 362
0
0
134 860
115 513
115 513
1 403
1 403
17 944
17 944
156 820
2011
2012
2013
2014
2015
126 916
126 916
117 596
10 445
0
-1 126
0
0
21 039
14 291
14 291
6 748
1 057
0
5 691
147 955
132 951
132 951
127 973
2 710
0
2 268
0
0
22 151
13 044
13 044
9 107
7 823
0
1 284
155 102
136 849
136 849
140 774
-24 744
0
20 819
0
0
13 083
11 760
11 760
1 323
0
0
1 323
149 932
141 288
141 288
136 849
5 805
0
-1 366
0
0
11 800
10 438
10 438
1 362
0
0
1 362
153 088
146 341
146 341
141 288
6 131
0
-2 335
1 257
0
10 479
9 076
9 076
1 403
0
0
1 403
156 820
18
Metsä osana sijoitussalkkua
• Jos metsänomistaja pyrkii
kasvattamaan varallisuuttaan,
koko pääoman tulisi olla
mahdollisimman tehokkaasti
käytössä.
• Pääomaa tulee liikutella metsän
ja muiden sijoituskohteiden
välillä tilanteen mukaan.
• Pääomaa voi liikutella myös
metsätaloudessa: vapauta pääomaa
hakkuilla ja investoi lannoituksiin tai
kunnostusojituksiin.
Taimikonhoidot,
lannoitukset
ym. investoinnit
Talletukset
Joukkovelkakirjat
Osakkeet
Sijoitusasunnot
Metsätila
Päätehakkuut,
harvennukset
Metsä sijoituksena
19
Laskentakoron merkitys metsätaloudessa
Korkoprosentin vaikutus
optimikiertoaikaan männikössä
Korkoon vaikuttaa:
1. Oma aikapreferenssi
–
Kiertoaika, vuotta
Mitä suurempi laskentakorko,
sitä enemmän arvostetaan
aikaisemmin saatuja tuloja.
160
Laskentakoron alentaminen
5 %  3 % pidentää
kiertoaikaa 20 vuodella.
140
120
2. Vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto
–
Miksi pitää rahat vanhassa
metsässä, jos uudistamalla tai
talletuksella saa paremman
tuoton?
100
80
60
40
20
0
3. Tuottovaatimus suhteessa
sijoituksen epävarmuuteen.
0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 7
Korkoprosentti
Lähde: Kuuluvainen & Valsta 2009
Metsä sijoituksena
20
Seuraa kannattavuutta monipuolisesti
• Puunmyyntitulot ja puutase
• Maksuvalmius
– Metsänhoidon kustannukset
– Vieraan pääoman korkomenot
• Oma työ
– Työpanokselle laskettava hinta
• Investoinnit
– Kalusto, rakennukset, tiet ym.
– Osa omaa pääomaa, jotka
vähennettävä asteittain
poistoina
Puutase tarkoittaa laskelmaa, jossa
tarkastellaan metsätalouden tulosta ja
sen taloudellista kestävyyttä.
Laskentatavasta riippuen se ottaa
huomioon myös tuloutumattoman
metsäomaisuuden arvonmuutoksen.
Inventaariomenetelmällä puutase:
+ puuston arvonmuutos
+ hakkuutulot
- metsänhoitokustannukset
• Vaihtoehtoiset sijoitukset
– Paras tuotto metsästä vai
osake- tai korkomarkkinoilta?
Metsä sijoituksena
21
Esimerkki puutaselaskelmasta
Lähtötiedot
2005
2010
Muutos
Puuston määrä, m3
4 000
4 200
200
Yksikköarvo, €/m3
30
32
2
Puuston arvo, €
120 000
134 400
14 400
Hakkuutulot kaudella
400 m3 x 40 € = 16 000 €
Metsänhoitokulut
5 000 €
Puutase inventaariomenetelmällä:
Puuston arvon muutos
Hakkuutulot
Metsänhoitokulut
14 400 €
+ 16 000 €
- 5 000 €
Tulos
= 25 400 €
22
Metsätalouden kannattavuus tilastoissa
• Puuntuotannon reaaliseen* sijoitustuottoon sisältyy (%-osuus):
30
–
–
–
–
–
Puunmyyntitulot (45 %)
Kantohinnan muutos (40 %)
Puuntuotannon kustannukset (9 %)
Puuston nettokasvun arvo (4 %)
Valtion tuki (2 %)
20
10
0
85-87
88-90
91-93
94-96
97-99
00-02
03-05
06-08
09-11
-10
Puuntuotannon
reaalinen sijoitustuotto
kolmen vuoden
keskiarvoina vuosina
1985-2011 ja trendi
-20
Lähde: Metla
-30
* Inflaation vaikutus on poistettu deflatoimalla tuotot ja kustannukset elinkustannusindeksillä
Metsä sijoituksena
23
Todellisuudessa metsän tuotto melko
tasainen, koska realisoidaan pienissä erissä.
Vuonna 1985 tehdyn metsäsijoituksen tuotto
30
25
20
15
Vuosittainen reaalinen
sijoitustuotto
Kumulatiivinen vuosittaisten
tuottojen keskiarvo
10
%
5
0
-5
-10
-15
-20
-25
1985
1990
1995
Vuotuinen reaalinen sijoitustuotto
2000
2005
2010
Keskiarvo vuoden 1985 sijoitukselle
Metsä sijoituksena
24
Puukauppa
• Puusta saatavaan hintaan vaikuttavat:
– Puutavaralajit
(tukki/kuitu/energiapuu
puulajeittain)
– Hakkuutapa
(harvennus/päätehakkuu)
– Korjuukelpoisuus (talvi-, kesä-,
kelirikkoleimikko)
– Kulkuyhteydet (metsäkuljetus- ja
kaukokuljetusmatkan pituus)
• Runkohinnoittelu
– Yksi hinta kuutiometriä kohti
 katkonta ei vaikuta puusta
maksettavaan hintaan
Kuva: Olli Mäki
Metsä sijoituksena
25
Puukauppa
• Leimikot kokonaisuuksina
– Suuret leimikot pieniä kiinnostavampia,
– Alhaisemmat korjuukustannukset voivat myös parantaa
kantohintaa
• Kilpailutus
– Puukaupasta kannattaa pyytää tarjoukset eri ostajilta,
– Ostajat hyödyntävät eri lailla eri puutavaralajeja 
vaikuttaa katkontaan ja siten hintaan
• Kilpailutuksen vaihtoehtona myös
pitkäaikaissopimukset, joihin liitetty palveluja
Metsä sijoituksena
26
Riskien hallinta
1 LUONNONTUHORISKIT
• Myrsky- , lumi- ym. tuhot
– Valtio korvaa metsänviljelymateriaalin Kestävän metsätalouden
rahoituslain (kemera) mukaisesti.
– Työkustannuksista korvataan osa, mutta tulonmenetyksiä ei korvata.
• Hirvituhot
– Hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja korvataan valtion varoista, jos
tuhojen arvo ylittää kalenterivuonna 170 euroa.
• Juurikääpä
– Aiheuttaa merkittäviä tuhoja Etelä-Suomen kuusikoissa, yleistynyt
myös Etelä-Suomen männiköissä
– Kuusentyvilaho pilaa arvokkaan tyvitukin, männyntyvitervastauti
tappaa puun lahottamalla juuriston.
– Puulajin vaihto metsää uudistettaessa (esim. rauduskoivu)
– Kantokäsittely kesäkauden hakkuissa, talvihakkuut.
Metsä sijoituksena
27
Riskien hallinta
2 MARKKINA- JA POLITIIKKARISKIT
• Puumarkkinoiden vaikea ennustettavuus pitkällä aikavälillä
– millaista puuta tarvitaan 20 tai 60 vuoden kuluttua?
• Miten metsien käyttöä säädellään tulevaisuudessa?
Pääkeinot riskienhallintaan
• Suunnitelmallinen metsätalous
– Työt toteutetaan ajallaan ja käytetään suositeltuja menetelmiä
– Vähentää tuhoriskiä koko kasvatusketjussa
• Eri kasvatusstrategioiden käyttö
– Hajauttaa riskiä, joka aiheutuu puumarkkinoiden
ennakoimattomuudesta.
– Esimerkiksi laatupuun tuotanto, lyhyet kiertoajat, energiapuun tuotanto,
visakoivu – jossain tapauksissa strategiaa voidaan muuttaa kesken
kasvatuskauden
Metsä sijoituksena
28
Erilaisia kasvatus- ja hakkuustrategioita
• Nopea kiertoaika:
– vähän harvennuksia, korkea puustopääoma.
– Hyödyt: maaperän tuottokyvyn maksimointi, korkea suhteellinen tuotto.
– Riskit ja haitat: myrsky ja lumituhot, toimenpiteiden ajoittaminen tarkasti
• Suosituksen mukainen keskiverto:
– 2 – 3 harvennusta harvennusmallien alalaidoilla.
– Hyödyt: nopeahko pääoman kierto, nopea järeytyminen, turvallinen tuotto, aikaa
hakkuiden ajoittamiseen. Turvallinen luonnontuho-oloissa.
– Riskit ja haitat: ’keskimääräinen’, ei maksimituottoa.
• Laatukasvatus (pidennetty kiertoaika):
– tiheä alkukasvatus, useita harvennuksia, jatkettu kiertoaika.
– Hyödyt: hyvälaatuista erikoispuuta (korkeampi kantohinta), perustuu laatupuun
kysynnän kasvuun ja hinnoitteluun, jolloin turvallinen valinta. Jatkettu kiertoaika
palvelee luonnonhoitoa ja virkistyskäyttöä.
– Haitat: laatuhinnoittelun toteutumisen epävarmuus.
Metsä sijoituksena
29
Riskienhallinta: metsävakuutukset
• Metsät alivakuutettuja muuhun omaisuuteen verrattuna. Valtion
korvausten kattavuus on niukka.
• Kaikkia riskejä ei voida ennaltaehkäistä, vakuutukset antavat tarvittaessa
lisäturvaa.
• Vakuutuksia on
monenlaisia
palovakuutuksesta
tonttimetsävakuutukseen
(suppea/laaja turva)
 vakuutuskorvauksesta
vähennetään mahdollinen
valtion maksama osuus
esim. taimikkotuhoissa.
Kuva: Olli Mäki
Metsä sijoituksena
30
Metsätalouden kustannukset
• Yleis- ja hallintokulut - Pieniä puroja, mutta
suuri virta!
–
–
–
–
–
Metsänhoitomaksu, vakuutukset
Kirjanpito ym. yleiset hallintokulut
Tilakäynnit, opintomatkat
Lehtitilaukset ja kirjallisuus
Työvarusteet, huolto
• Kaikki metsätalouteen liittyvät menot on
syytä sisällyttää kirjanpitoon, jolloin ne
voidaan vähentää metsäverotuksessa.
• Hankintatyö vähennyskelpoista.
Metsä sijoituksena
31
Omatoiminen työ vai ostopalvelu?
• Omatoiminen työ metsässä on järkevää,
jos on aikaa ja kiinnostusta.
• Työ metsässä tarjoaa myös virkistystä.
• Yksinkertaiset, mutta tarpeelliset työt
kuten heinäntorjunta, jäävät usein
teettämättä. Ne on kuitenkin helppo
tehdä itse.
• Omatoiminen työ edellyttää myös
työvälineitä.
– Hanki kalliita työvälineitä harkiten
Kuva: Arto Mutikainen
Metsä sijoituksena
32
Valtion tuet
• Tuet suunnattu lähinnä metsänhoitoon
ja pitkäkestoisempiin investointeihin.
• Parantavat yksittäisen investoinnin
kannattavuutta.
• Kattaa vain osan todellisista
kustannuksista!
 Tuet kannattaa hyödyntää, mutta
metsänhoidolla ei pidä kikkailla
Tukikohteita:
– Metsätuhoalueiden
uudistaminen
– Taimikonhoito
– Suometsien hoito
– Metsätieinvestoinnit
– Ympäristötuki
– (kannattavuus voi huonontua jos tavoitellaan
vain mahdollisimman suurta tuen määrää)
Metsä sijoituksena
33
Metsätalouden verotus
• Metsätalouden tulot ovat
• Metsätalouden menot, esimerkiksi
verotuksessa pääomatuloa eli
raivaussahan hankintahinta (600 € sis.
verrattavissa muihin sijoituksiin.
alv 24%, ilman alv-osuutta 483,87 €)
• Metsätalouteen kohdistuvat
voidaan vähentää verotettavista
kustannukset ovat
tuloista.
verovähennyskelpoisia.
• Verohyödyn suuruudeksi muodostuu:
• Pitkäaikaisinvestoinnit (esim.
30 % * 483,87 € = 145,16 €
koneet ja laitteet, metsätiet ja
ojat) vähennetään poistoina.
Metsä sijoituksena
34
Metsätalouden verotus (2)
•
Oma hankintatyö on verotonta
ansiotuloa, kun hankintapuuta
korjataan enintään 125 m³ vuodessa.
•
Metsävähennys
– Enintään 60% tilan hankintamenosta
– Vähintään 1 500 € vähennys vuodessa
eli puuta myytävä 2 500 € arvosta.
•
Tuho- ja menovarauksilla voidaan
siirtää osa pääomatulosta
verotettavaksi tulevina vuosina
– Menovarauksen tulouttaminen esim.
metsänistutuksen tai taimikonhoidon
teettämisvuonna
Metsä sijoituksena
35
Arvonlisäverotus
• Metsänomistajan kannattaa olla
arvonlisäverovelvollinen, jolloin
arvonlisävero ei muodosta
lainkaan kustannusta.
Arvonlisäveron merkitys metsänomistajalle
• Raivaussahan hankintakustannus:
600 €, sis. alv 24 % eli
arvonlisäverovelvollinen voi saada
116,13 € verottajalta palautuksena
arvonlisäveroilmoituksen perusteella.
Metsä sijoituksena
36
Investoinnit metsänhoitoon
Metsänhoitotoimenpiteet ovat investointeja, jotka lisäävät puuntuotosta ja
parantavat sen laatua ja siten metsätalouden kannattavuutta
Turvaamisinvestoinnit
(mitä nuorempi metsä, sitä enemmän sen huolenpitoon on panostettava)
• Metsänuudistamistyöt (maanmuokkaus, viljely)
• Taimikon varhaishoito
• Taimikonhoito, ensiharvennus
Tuottoinvestoinnit
• Lannoitus
• Kunnostusojitus
• Pystykarsinta
Muut
• Luonnonhoito, vesiensuojelu
• Tienrakennus/-perusparannus (varastot)
Investoinnit metsänhoitoon
37
Metsänuudistaminen
• Uudistamisinvestoinneilla turvataan arvokkaan puuston
syntyminen alueelle kannattavasti
– Oikea puulaji = kasvupaikalla parhaiten menestyvä
– Täystiheä taimikko = varhaiset hakkuutulot merkittävä osa koko
kiertoajan tuloissa
• Kannattavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat
– Uudistamistulos = kasvupaikalle sopiva riittävän tiheä puusto
– Uudistamiseen kuluva aika
– Uudistamistoimenpiteiden kustannustehokkuus
• Uudistamistoimenpiteillä on usein vaikutusta toisiinsa
(seuraavaan vaiheeseen)
– Kustannusvaikutus syntyy koko ketjun kustannuksista
Investoinnit metsänhoitoon
38
Metsänuudistaminen
• Puuntuotoskyvyltään hyville kasvupaikoille kannattaa
investoida enemmän kuin huonommille
– tulot nopeammin, enemmän myytävää
– Sitoutuneen pääoman tuotto hyvä
• Rehevillä kasvupaikoilla uudistaminen työläämpää
– kuivat ja kuivahkot kankaat uudistuvat yleensä hyvin edullisilla
menetelmillä, luontaisesti tai kylväen
– lehtomaiset ja tuoreet kankaat vaativat enemmän panostusta,
tavallisesti istutusta
• Hyödynnä hyvät, kasvupaikalle sopivat alikasvosryhmät
myös kylvöä tai istutusta käytettäessä.
Investoinnit metsänhoitoon
39
Metsänuudistaminen
Kuvat : Erkki Oksanen
ja Hannu Jauhiainen
• Maanmuokkaus
– Vähentää kilpailevan kasvillisuuden
ja tukkimiehentäin tuhoja
– Nopeuttaa alkukehitystä
• Heinäntorjunnan tarve pienenee
• Varhaistaa hakkuutuloja
Puuntuotannolle arvokkaampi
taimikko
• Taimikon varhaishoito
– Parempi eloonjäänti
– Tuhoriskin väheneminen
• Taimikonhoito
– Puuston parempi laatu
– Kasvun keskittäminen arvopuihin
Investoinnit metsänhoitoon
40
Metsänuudistaminen
Uudistamismenetelmien kustannusrakenne – suhteelliset kustannukset¹
Metsätyyppi
Kuivahko kangas
Muokkausmenetelmä
Äestys
Puulaji
Mänty
Uudistamismenetelmä
Lehtomainen kangas
Äestys
Mätästys
Kuusi
Luont.
Kylvö
Istutus*
Raivaus
16
16
16
16
16
Muokkaus
17
17
17
17
31
0
19
68
69
69
Kustannukset ilman viivettä
32
51
100
101
116
Uudistamisviive
53
30
0
0
0
Kustannukset + viive
85
82
100
101
116
Jälkihoitolisä (jhl)
23
18
0
23
0
108
100
100
124
116
Työ- ja
materiaalikustannukset
Kustannukset + jhl + viive
Istutus
Istutus
* Suositeltava hienojakoisilla mailla
• ¹ Männyn kylvön kokonaiskustannukset = 100
• Työn laatuun kiinnitettävä aina huomiota.
• Jos toimenpide epäonnistuu, kustannukset ovat moninkertaiset.
• Alkukustannuksiltaan halvimmilla menetelmillä suurin riski epäonnistua
Investoinnit metsänhoitoon
41
Metsänuudistaminen
Uudistamismenetelmien kustannusrakenne
Metsätyyppi
Kuivahko kangas
Muokkausmenetelmä
Äestys
Puulaji
Mänty
Uudistamismenetelmä
Luont.
Kylvö
Lehtomainen kangas
Äestys
Mätästys
Kuusi
Istutus
Istutus
Istutus
Raivaus
Muokkaus
Työ- ja
materiaalikustannukset
Kustannukset ilman viivettä
Investoinnit metsänhoitoon
42
Metsänuudistaminen
Taimien eloon jääminen
Etelä-Suomi, kuivahko kangas - muokkaus metsä-äkeellä
Elossa neljän kasvukauden jälkeen, %
80
70
60
50
1 v. taimet
40
2-3 v. taimet
30
20
10
0
Muokkaamaton
Muokattu
Maanmuokkauksen vaikutus männikön alkukehitykseen
Investoinnit metsänhoitoon
43
Muokkausmenetelmän vaikutus kannattavuuteen
Kuusi, valtapituus
Kuusi
Koivun kantovesojen pituuskehitys
istutettuihin kuusiin verrattuna
Rauduskoivu
Hieskoivu
Kuusi, valtapituus
Valitsemalla muokkausmenetelmäksi
- laikkumätästys: tarvitaan vain
yksi perkaus
- äestys (’halvempi’): tarvitaan
kaksi perkausta, jolloin
kokonaiskustannukset ovatkin
suuremmat .
Investoinnit metsänhoitoon
Kuusi
Rauduskoivu
Hieskoivu
44
Metsänuudistaminen
• Viljelyssä mahdollisuus hyödyntää
jalostushyöty.
• Männyllä
– Kasvun lisäys merkitsee jopa
20 % suurempia tuloja (lyhyempi kiertoaika tai
suurempi puumäärä kiertoajan pysyessä samana).
– Laatu parantunut jalostuksessa: oksat
jalostetuissa alkuperissä muita ohuempia.
• Koivuilla jalostushyöty voi olla jopa suurempi
kuin männyllä.
• Myös kuusella jalostushyöty näyttää
merkittävältä.
Investoinnit metsänhoitoon
Kuva: Erkki Oksanen
45
Metsänuudistaminen
Kylvömännikkö kuivahko kangas
• Jalostushyöty: Kiertoaika lyhenee 86 vuodesta 73 vuoteen
Investoinnit metsänhoitoon
Lähde: Metla
46
Taimikon varhaishoito
• Ehkäistään kilpailevan kasvillisuuden
haittavaikutukset
– ”Heinikko” voi tukahduttaa taimet.
– Vesakko hidastaa kasvua tai jopa tappaa taimet,
jolloin metsä muuttuu vähäarvoisemmaksi.
• Suurimmat tappiot syntyvät siitä, että arvokas
havupuu taimikko muuttuu hieskoivikoksi .
• Kannattavampi ensiharvennus
– arvokkaita puita
– järeys ja kertymä kasvavat.
• Jokainen myöhästynyt vuosi lisää taimikon
perkauksen kustannuksia 10 %.
• Kohteen mukaan: pintakasvillisuuden
mekaanisen torjunnan rinnalla myös torjuntaainekäsittely.
Investoinnit metsänhoitoon
Kuva: Martti Rantanen
47
Taimikon varhaishoito
• Jos taimikonhoito laiminlyödään, hieskoivu voi
alkukehitykseltään nopeana vallata kasvupaikan
arvokkaammilta puulajeilta.
Nykyarvo, €/ha
8000
7000
Lehtomainen kangas,
Väli-Suomi
6000
5000
Kuusi (koivusekoitus 10 %)
4000
Hieskoivu (kuusta säilynyt
10 %)
3000
2000
1000
0
2%
3%
4%
Korkokanta
Koko kiertoajalle laskettu kannattavuus:
Kuusivaltainen metsä verrattuna hieskoivuvaltaiseen metsään.
Investoinnit metsänhoitoon
48
Taimikonhoito
• Lisää ensiharvennuksen
hakkuutuloja,
– Kannattavampi ensiharvennus,
järeys ja kertymä kasvavat.
– Puulajijakauma paranee.
• Lisää myös myöhempien
harvennusten hakkuutuloja,
– Korjattava puu järeämpää.
– Laatu paranee (poistetaan
huonolaatuiset puut).
€/ha
1200
1000
800
600
400
200
0
Käsittelemätön
Taimikonhoito
• Tuhoriskit pienenevät
kuusikuitu
kuusitukki
(lumituhot ja erityisesti männyn
mäntykuitu
lehtikuitu
hirvituhot).
Kuusen viljelytaimikko, taimikonhoidon
• Päätehakkuutulot aikaistuvat ja
vaikutus ensiharvennuksen tuloihin
kasvavat, koska puusto järeytyy
Investoinnit metsänhoitoon
nopeammin.
49
Taimikonhoito
Hakkuukustannusten riippuvuus
ensiharvennuspoistuman keskijäreydestä
Suhteellinen hakkuukustannus, 11 cm = 100
150
Rinnankorkeusläpimitan vaikutus:
100
d 1,3 = 9 cm, tilavuus
35 dm³
50
d 1,3 = 13 cm, tilavuus
85 dm³
0
9
10
11
12
13
Rinnankorkeusläpimitta, cm
Investoinnit metsänhoitoon
50
Taimikonhoito
• Taimikonhoito parantaa oleellisesti energiapuu- ja/tai
ensiharvennuksen korjuuolosuhteita.
• Leimikko käy
m³/ha
paremmin kaupaksi. 80
Hoidettu
70
• Parempi kantohinta.
60
50
40
30
20
Erilaisten
10
kasvatusvaihtoehtojen
vaikutus korjuuolosuhteisiin. 0
Lähde: Jari Hynynen, Metla.
Poistettavan puuston keskijäreys
Keskiläpimitta rinnankorkeudelta n.
Energiapuuta
Ainespuuta
Ainespuun
kasvatus
66 dm³
12 cm
Yhdistetty
aines- ja
energiapuun
kasvatus
46 dm³
10 cm
Investoinnit metsänhoitoon
Hoitamaton
22 dm³
7 cm
51
Hoitamattomuuden hinta
Entä jos hakkuutulot viivästyvät hoitamattomuuden
takia 10 vuodella?
Laskentakorko
2%
+Menot
-Tulot
Laskuesimerkki
hakkuiden
viivästymisen
taloudellisesta
vaikutuksesta
2 ja 4 prosentin
korkokannoilla.
Toimenpide
Ajallaan*
Laskentakorko
4%
Viivästynyt* Ajallaan*
Viivästynyt*
Uudistaminen
-1 000
-1 000
-1 000
-1 000
-1 000
Taimikonhoito
-300
-225
-201
-165
-138
1. harvennus
+800
+441
+384
+246
+166
2. harvennus
+2 850
+1 240
+1 057
+593
+402
Päätehakkuu
+15 000
+4 440
+3 750
+1 425
+960
Yhteensä
Viivästymisen
hinta
17 350
4 896
3 954
1 099
390
942 €
-19 %
709 €
-65 %
*diskontattuna uudistamishetkeen
Investoinnit metsänhoitoon
52
Suometsien hoito
• Estetään kasvun taantuminen, harkitse
kunnostusta, jos
– Vesitalous ei ole kunnossa (jo 125 m³/ha riittää
haihdunnallaan ylläpitämään vesitaloutta)
– Puusto on harvennuskypsää
– Ravinnetalous ei ole kunnossa
• Kerralla kuntoon
– Kaikki toimenpiteen samalla kertaa
• Kunnostusojituskelpoisella kohteella nykyisen
puusukupolven kasvattaminen korjuukypsäksi
taloudellisesti tarkoituksenmukaista.
• Metsänkasvatuskelpoisella kohteella myös
uuden puusukupolven kasvatus kannattavaa ja
tuottoa voidaan parantaa eri investoinneilla kuten
kunnostusojituksella.
Investoinnit metsänhoitoon
Kuva: Samuli Joensuu
53
Suometsien hoito
Kunnostusojitus ja harvennus lisää:
• Etelä-Suomessa
– Käyttöpuun tuotosta 1.1-3.2 m³/ha/v (30-120 % )
– Taloustulosta 960-2 360 €/ha, 100-270 %
• Pohjois-Suomessa
– Käyttöpuun tuotosta 0.3-1.8 m³/ha/v (20-110 %)
– Taloustulosta 130-860 €/ha (60-370 %).
Investoinnit metsänhoitoon
54
Lannoitus
• Terveyslannoitus ravinne-epätasapainosta
kärsiville alueille.
– kuitupuusta tukkipuuksi
– n. 10 vuotta ennen päätehakkuuta.
• nopea lisäkasvun hyödyntäminen
– parhaita kohteita VT- männiköt ja MTkuusikot.
Kuva: Sakari Pönniö
• Metsien ”lihotus” uudistuskypsäksi
Investoinnit metsänhoitoon
Kuva: Matti Ruotsalainen
Kalinpuutosoireet näkyvät
parhaiten loppukesällä
edellisvuoden
neulasten kellertymisenä
55
Kasvatuslannoitus
• Kasvatuslannoituksen kustannus
300 €/hehtaari
• Vaikutusaika kivennäismailla
n. 8 vuotta
• Kasvunlisäys kertalannoituksella
• männyllä 1,4–2,4 m3/ha/vuosi
• kuusella 1,3–2,6 m3/ha/vuosi
.
• Erittäin kannattava: investoinnin
sisäinen korko jopa 15–20 %
(reaalinen vuosikorko).
• turvemailla 0,8–2,5
m3/ha/vuosi
Suomensalpietari- ja
urealannoituksella saatava
tuotto-% puolukkatyypin (VT)
männikön eri ikävaiheissa
%
25
20
Urea
15
Suomen salpietari
10
5
0
35
45
55
65
75
85
Puuston ikä, vuotta
Investoinnit metsänhoitoon
56
Turvemaiden lannoitus
• Terveyslannoitus ravinne-epätasapainosta kärsiville alueille:
– kalin puutos
– fosforin niukkuus suhteessa typpeen.
Lannoituksen
vaikutusaika
turvemailla
15–25 v, tuhkalannoituksella
jopa 30 v.
Esimerkkinä
puolukkaturvekangas II,
Pohjois-Pohjanmaa
8
7
6
5
4
3
2
1
0
m3 /ha vuodessa
Lannoitta
maton
Rauta PK
Puutuhka
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
Vuotta lannoituksesta
Lähde: Mikko Moilanen, Metla
Investoinnit metsänhoitoon
57
Pystykarsinta laatupuun kasvatuksessa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ainoa toimenpide, jolla puuston laatua voi parantaa
vielä ensiharvennusvaiheessa.
Tavoitteena saada päätehakkuussa
oksattomia tyvitukkeja.
Männiköiden laatukasvatus.
Koivua, erityisesti visakoivua, voidaan myös karsia.
Laatu paranee, kun työ tehdään oikein ja karsittavat
puut muilta osin riittävän laadukkaita.
Taitamattomalla työllä puun laatu voidaan pilata.
Jos karsitun tukin hinta 1,5-kertainen verrattuna
karsimattomaan, saadaan noin 5 %:n reaalikorko
investoinnille. Tulevaa hintatasoa ei tiedetä, mutta
hyvälaatuiselle puulle odotettavissa kysyntää.
Kiertoajan jatkaminen voi olla perusteltua, jotta
saadaan enemmän järeää, oksatonta puuta.
Muista harvennus, joka tuo karsituille puille
kasvutilaa.
Karsitut metsiköt syytä rekisteröidä.
Investoinnit metsänhoitoon
Kuva: Arto Mutikainen
58
Hakkuut
•
•
•
•
•
Ensi- ja energiapuuharvennus
Myöhemmät harvennushakkuut
Päätehakkuut
Energiapuun korjuu uudistusaloilta
Jatkuvan kasvatuksen hakkuut
• Hakkuut, erityisesti ensiharvennukset ovat osa metsän
hoitoa.
• Puustoon on sitoutunut pääomaa, jota vapautuu
hakkuutuloina.
Hakkuutulot
59
Hakkuut
PPA, m²/ha
Kuusi, Etelä-Suomi, tuore kangas
Korkovaatimus
Päätehakkuu
66 v
2. harvennus
46 v
Ensiharvennus
32 v
Taimikonhoito
14 v
Varhaishoito
4v
Nykyarvo
5%
980 €/ha
4%
1 713 €/ha
3%
3 047 €/ha
2%
5 512 €/ha
1%
10 128 €/ha
0%
18 875 €/ha
Hakkuutulot, €/ha
kuusitukki
kuusi- koivu- koivu- yht.
kuitu tukki kuitu
Ensiharvennus
574
35
609
2. harvennus
1 060
754
54 1 868
Päätehakkuu 14 950 1 267
124
57 16 398
Yhteensä
18 875
Hakkuutulot
60
Hakkuut
PPA, m²/ha
Mänty, Pohjois-Suomi, kuivahko kangas
Päätehakkuu Korkovaatimus
115 v
4%
Harvennus
72 v
Taimikonhoito
16 v*
Nykyarvo
1 183 €/ha
3%
1 511 €/ha
2%
2 138 €/ha
1%
3 606 €/ha
0%
7 579 €/ha
Hakkuutulot, €/ha
*Siemenpuiden
poisto ennen
hoitoa
Siemenpuut
Harvennus
Päätehakkuu
Yhteensä
mänty- mänty- kuusi- kuusi- yht.
tukki
kuitu tukki kuitu
1 843
210
- 2 053
119
434
11
564
3 570 1 341
51 4 962
7 579
Hakkuutulot
61
Harvennushakkuut
Tavoitteet
• puiden kasvukyvyn säilyttäminen
(latvusten hoito)
• järeytymisen nopeuttaminen
• käyttöpuun tuotoksen lisääminen
• puuston laadun parantaminen
• välittömät hakkuutulot
• luonnonpoistuman välttäminen.
Kuva: Sakari Pönniö
Hakkuutulot
62
Harvennushakkuut
Harvennusmetsästä talteen 15–25 % enemmän puuta
• Järeyteen perustuva uudistamiskypsyys saavutetaan
harvennusten ansiosta 20–30 vuotta aiemmin.
• Ilman harvennusta jopa kolmannes tuotetusta puusta lahoaa
metsään (luonnonpoistuma).
• Kasvu keskitetään laadultaan parhaisiin puihin.
• Harvennus lisää kiertoajan nettotuloja:
• 4 % korolla jopa 80–100 %.
Hakkuutulot
63
Harvennushakkuut
Alaharvennus
• Kasvamaan jätetään ensisijaisesti metsikön pisimpien, valta- ja
lisävaltapuiden laadultaan parhaat puut, joilla on
oksaisuutensa ja rungon laadun puolesta mahdollisuus kasvaa
hyvälaatuisiksi tukkipuiksi.
• Tähdätään puuston nopeaan järeytymiseen ja kiertoajan
lyhentämiseen.
• Korjuuvaurioiden riski on pienempi kuin yläharvennuksessa.
• Alaharvennusta suositellaan harvennusmenetelmäksi
metsiköihin, joissa puusto on
– kasvanut ylitiheydessä
– tilajärjestykseltään epätasainen
– kerroksellinen tai sekametsä.
Hakkuutulot
64
Harvennushakkuut
Yläharvennus
• Tehdään erityisesti hyvälaatuisten lisävaltapuiden hyväksi,
jotka jätetään ’lihomaan’.
• Poistetaan n. 50–100 valtapuuta (=suurimpia puita)
hehtaarilta. Samalla poistetaan alaharvennuksena
huonokuntoisia ja -laatuisia puita. Puustoa jätetään
harvennusmallien mukainen määrä.
• Kannattavinta, kun korjataan äskettäin arvokynnyksen
ylittäneitä puita ja lisätään hakkuun tukkipuukertymää.
• Lisää harvennushakkuutuloja ja kasvatusajan aikana saatavien
tukkirunkojen lukumäärää ja tukkiosuutta.
• Metsikön kasvatusaika pitenee 10–20 vuotta, jos tavoitteena
sama uudistamisjäreys kuin pelkästään alaharvennuksin
käsitellyssä metsässä. Hakkuutulot
65
Harvennushakkuut
Hakkuutulojen nykyarvo ,€/ha kuusikko, tuore kangas, korko 3%
3500
Päätehakkuu
Harvennukset
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
Alaharvennus
Yläharvennus
Yläharvennus
• Hoidettujen, tasaikäisten metsien toiseen /kolmanteen harvennukseen.
• Lisää harvennushakkuutuloja ja kasvatusaikana saatavien tukkirunkojen
lukumäärää ja tukkiosuutta.
• Kasvatusaika pitenee 10–20 vuotta, jos tavoitteena sama uudistamisjäreys
kuin pelkästään alaharvennuksin käsitellyssä metsässä.
Hakkuutulot
66
Harvennushakkuut
Kuusikon hakkuutulojen nykyarvo 2, 3 ja 4 %:n laskentakorolla
€/ha
6000
5000
Harvennettu
4000
kiertoaika 66 v, jolloin
keskiläpimitta 28,5 cm
3000
Harventamaton
2000
kiertoaika 95 v, jolloin
keskiläpimitta 26,2 cm
1000
0
2%
3%
4%
Hakkuutulot
67
Ensiharvennus
• Ensiharvennus on tärkeä metsän kasvulle ja terveydelle.
• Jäävän puuston pituus 10–16 m puulajista ja kasvupaikasta riippuen.
• Tiheä, nuori puusto riukuuntuu ja latvukset supistuvat.
– Kasvu kärsii, lopulta osa puista kuolee.
– luonnontuhojen riski kasvaa (aiheuttajina mm. lumi, hyönteiset, taudit).
• Ensiharvennus voidaan tehdä myös energiapuuharvennuksena.
• Taimikonhoitoa ei pidä kuitenkaan laiminlyödä, vaikka tavoitteena
olisi tuottaa energiapuuta.
– Hoitamattoman puuston kasvu ja laatu kärsivät.
– Ohuiden puiden korjuu on kallista.
Hakkuutulot
68
Energiapuuharvennus
€/ha 3000
• Lisää
puunmyyntituloja.
• Tukista saatava hinta
nousee laadun
parantuessa.
• Pieniläpimittaisempi
puu käyttöön.
2500
Ensi/energiapuu
harvennus
2000
2.harvennus
1500
3.harvennus
1000
Päätehakkuu
500
0
Harvennusten ja
päätehakkuun
kantorahatulot, kun
energiapuun kantohinta on
5 €/m³ ja laskentakorko 3 %
Matti Siren, Metla
1
2
3
4
1 Kuivahko kangas, ainespuun kasvatus
2 Kuivahko kangas, yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus
3 Tuore kangas , ainespuun kasvatus
4 Tuorekangas , yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus
Hakkuutulot
69
Uudistushakkuu
• Kun puusto vanhenee, sen kasvu pienenee eli pääoman
tuottoprosentti alenee.
• Laske, tuottaako vaihtoehtoinen sijoitus paremmin kuin
metsä nykytilassa.
• Vanha puusto on huono pankki: Laho vie viimeistään
kannattavuuden.
• Hyvälaatuinen puusto kannattaa kasvattaa järeäksi, jos
järeästä puusta on odotettavissa hyvä hinta.
• Hyvä, tulossa oleva siemenvuosi auttaa luontaisessa
uudistamisessa.
Hakkuutulot
70
Uudistushakkuun ajoitus
Mänty, kuivahko kangas
14000
10,0 %
P uusto n a rvo , e uro a
9,0 %
A rvo ka svup ro se ntti
8,0 %
10000
7,0 %
Kuitupuusta tukiksi
6,0 %
8000
5,0 %
6000
4,0 %
3,0 %
4000
2,0 %
2000
1,0 %
0
0,0 %
41
46
51
56
61
66
71
76
81
86
91
96
101
P u u s to n ik ä , v u o tta
Hakkuutulot
71
A rv o k a s v u p ro s e n tti
12000
P u u s to n a rv o , e u ro a
Uudistamista
suositellaan
kun metsikön
vuotuinen
suhteellinen
tuotto laskee
metsänomistajan
vaihtoehtoisen
investointi- tai
sijoituskohteen
tuottoa
pienemmäksi.
Uudistushakkuun ajoitus
Etelä-Suomi, tuore kangas, männikkö
d1.3
1%
2%
Koron noustessa
optimikiertoaika
lyhenee
3%
4%
5%
Ikä, v
Hakkuutulot
Uudistamisen ajankohta
72
Uudistushakkuun ajoitus
Mänty, kuivahko kangas
Korkovaatimuksen
noustessa
optimikiertoaika
lyhenee
Kiertoajan vaikutus
nettotulojen
nykyarvoon
Mä, Kuivahko, 1100, Vakioh., alah
Suhteellinen
kannattavuus, 1 = maksimi
1.2
1
0.8
0.6
1%
0.4
2%
0.2
Lähde: Jari Hynynen,
Metla.
3%
0
60
80
100
120
140
160
Kiertoaika, vuotta
Hakkuutulot
73
Energiapuun korjuu uudistusaloilta
• Useimmissa tapauksissa uudistusalalta voidaan korjata
hakkuutähteitä ja kantoja energiapuuksi.
• Korjuukohteen valinnassa syytä noudattaa
metsänhoitosuosituksia.
• Nopeuttavat yleensä uudistamista.
• Kantojen korjuu vähentää mahdollista juurikääpäriskiä.
• Vihreissä hakkuutähteessä ravinteita, joten mieluiten
korjuu kuivana. Ravinteikkaimmat osat pyritään jättämään
alalle.
• Ravinteiden poistumisella pieni vaikutus kasvuun, mutta
otettava huomioon riskikohteilla, joissa esimerkiksi
ravinnepuutosta tai epätasapainoa.
Hakkuutulot
74
Energiapuun korjuu uudistusaloilta
• Hakkuutähteiden korjuu alentaa laikutuksen ja mätästyksen
kustannuksia 10-20 % ja erityisesti koneellisen istutuksen
kustannukset alenevat ja laatu paranee.
• Hakkuutähteen ja kantojen korjuu lisää luontaisen vesakon
syntymistä, mikä
– vähentää mahdollisen täydennysistutuksen tarvetta
– lisää taimikon perkauksen tarvetta ja kustannuksia
10-15 %.
• Ravinteiden poiskulkeutumisen vaikutus vähäinen, kun
korjuussa noudatetaan metsänhoitosuosituksia.
• Kaiken kaikkiaan energiapuun korjuu parantaa
metsätalouden kannattavuutta oikein valituilla kohteilla.
Hakkuutulot
75
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
• Perustuu poiminta- ja pienaukkohakkuisiin.
• Erirakenteinen (iältään ja kooltaan erilaisia puita).
• Huolehdittava ’jatkuvasta uudistumisesta’:
– Oltava valoa, jotta uusia taimia syntyisi ja jäisi eloon.
– Puusto kasvatettava harvana, jolloin alhainen
puustopääoma.
• Helpompi lähtökohta, jos metsässä jo luonnostaan
erirakenteisuutta.
• Siirtymävaihe haasteena, jos lähtökohtana
tasarakenteinen, yksijaksoinen metsä. Siirtymäaika kestää
silloin useita vuosikymmeniä.
• Usein muita kuin taloudellisia perusteita kuten maiseman
säilyttäminen puustoisena.
Hakkuutulot
76
Talous eri-ikäisrakenteisen
metsän kasvatuksessa
• Tavallisesti kohtuullisen hyvä kasvu.
• Kasvumallit vielä puutteellisia.
• Vähäiset investoinnit (ei varsinaisia uudistamistöitä,
onnistuessaan vain niukasti hoitotöitä).
• Kaikissa hakkuissa saadaan tukkia.
• Korjuu vaativaa, mikä laskenee puusta saatavaa hintaa.
• Tasaisesti toistuvat puunmyyntitulot.
• Riskit arvioitava (mm. heinittyminen, juurikääpä).
Hakkuutulot
77
Rakenna kannattavuutta
• Käytä metsäsuunnitelmaa
apuna päätöksenteossa.
• Varmista metsän tuottokyky
oikea-aikaisella metsänhoidolla
ja hakkuilla.
• Seuraa kuvioittain metsän
arvokasvuprosenttia ja uudista
metsä sopivalla hetkellä.
• Pidä kustannukset kurissa.
• Tee kannattavia investointeja.
•
•
•
•
•
Älä anna esim. uudistamispanosten
valua hukkaan jättämällä
taimikonhoitoa tekemättä!
Tee harvennukset ajallaan.
Ei kannata säästää vääristä paikoista,
kuten paremmasta
maanmuokkauksesta tai
viljelykustannuksista.
Verovähennyskelpoisuudesta
huolimatta kaikkia laitteita ja välineitä
ei kannata hankkia omaksi.
Huolehdi metsätalouden kirjanpidosta
ja seuraa taloutta.
78

similar documents