PowerPoint-esitys

Report
KOULUKURAATORI
VERKOSTOSSA
Prosessin kuvaus
1
Koulukuraattori Marjukka Nurro, Laajasalon peruskoulu,
Helsingin kaupunki
Sosiaaliohjaaja Camilla Peltola, Itäluotsi, Helsingin kaupunki
Liina ja Petra, Laajasalon peruskoulu
Ollessaan
viranomainen ihmiselle
on vaikeaa olla
ihminen ihmiselle.
Ei liene
kuitenkaan
mahdoton sitä yhdistää.
(mn/85)
Mikä helmi
Tässä yhteistyössä tulevat eläviksi monet minulle
koulukuraattorityön tärkeät asiat
•
•
•
•
•
•
•
•
voin vaikuttaa lapsen/nuoren kasvuympäristöön koulussa,
alueella ja palvelurakenteissa
voin olla osana lapsen/nuoren arkea/ arkiympäristöä
voin kohdata lapsen/nuorej ja hänen kotiväkensä
yhdessä muiden lasta lähellä olevien aikuisten kanssa
mahdollisuus havaita/tunnistaa mahdollisia lapsen /nuoren
elämäntilannetta vaikeuttavia asioita jo melko aikaisessa
vaiheessa
mahdollisuus ohjata oikeanlaisen tuen piiriin oikeaan
aikaan
mahdollisuus olla ”rinnallakulkijana” lapsen /
nuoren kouluasioissa myös silloin, kun hänen asioitaan
selvitellään /hoidetaan muualla kuin koulussa
voin olla osana lapsen/nuoren elämää myös silloin kun asiat
ovat hyvin
HUOLI NUORESTA HERÄÄ
Mitä koulussa tapahtuu ennen Luotsi-prosessin
alkamista?

- opettaja on tärkein oppilashuoltaja
- OHR
- oppilaan tilanteen kartoitus
- arviointi
- ohjaus
4
Yhteydenoton syyt ja työn kohteet kuraattorityössä
5
YHTEYDENOTON SYYT LUOKKA-ASTEILLA 6-9
LUOTSITOIMINTA VARHAISTA TUKEA

Monihallinnollinen ja -ammatillinen työmuoto / kohdennettua nuorisotyötä Helsingissä:
Toiminnanjohtajat ja nuoriso-ohjaajat
Sosiaaliohjaajat ja terveydenhoitajat




Asiakkuuden syyksi riittää, että nuoren kanssa työskentelevä ammattilainen on huolissaan
nuoren tilanteesta.
- Nuorella on turvaverkoston luomista vaativia erityistarpeita.
- Nuoren oireilu on muuta kuin normaalia murrosiän ailahtelua.
- Nuori asuu määritellyllä alueella Itä-, Koillis- tai Länsi-Helsingissä.
- Nuori on 12–15 -vuotias (6.–9. luokkalainen).
- Nuori on erityisen tuen tarpeessa ja on tuettavissa moniammatillisen luotsitoiminnan,
kohdennetun nuorisotyön keinoin.
Nuoret valikoituvat mukaan toimintaan koulujen, oppilashuoltoryhmien, lastensuojelun tai
muiden nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kautta.
Tavoitteena tukea nuoren kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja tarjota nuorelle
ja perheelle moniammatillista ja varhaista tukea.
Itäluotsi, Koillisluotsi, Länsiluotsi, Spinnu ja Skanssi
7
TUKIVERKOSTO JA TUKIOHJELMA

Nuori saa oman ohjaajan, jonka kanssa he tapaavat säännöllisesti.

Nuoren ympärille kootaan hänen kasvuaan tukeva, sitoutunut aikuisten tukiverkosto,
joka kokoontuu säännöllisesti (koti, koulu ja vapaa-aika + muut mahdolliset toimijat).

Jokaiselle nuorelle laaditaan yhdessä verkoston kanssa yksilöllinen tukiohjelma,
joka huomioi kodin, koulun ja vapaa-ajan toimintaympäristöt.

Nuori osallistuu omien tavoitteidensa asettamiseen sekä sitoutuu niihin.

Verkosto toteuttaa, seuraa ja arvioi yhdessä sopimiaan, nuoren arkielämän
rytmiä tukevia toimenpiteitä.

Nuori on tarkoitus sitouttaa alueen palveluihin.

Nuori saa olla toiminnassa noin vuoden.
8
LUOTSITOIMINNAN KUMPPANUUDET JA RAJAPINNAT
MUIHIN PALVELUIHIN (HUOM! ORGANISAATIOMUUTOS 1.1.2013)
9
LUOTSITOIMINNASSA KÄYTETTÄVIÄ TYÖMUOTOJA
Seuraavat työmuodot ja -tavat kuuluvat tavalla tai toisella
JOKAISEN ASIAKASNUOREN kanssa tehtävään työhön:

Verkostot, kotikäynnit, vanhemmuuden tukeminen, henkilökohtainen keskustelu, yksilöllinen tuki,
elämänhallinnan tukeminen

Virikkeellinen vapaa-ajantoiminta

Elämys- ja seikkailutoiminta

Tarvittaessa harrastuksen etsiminen kiinnostuksen mukaan

Huomion tarpeen tyydyttäminen, aikuisen aika

Koulunkäynnin tukeminen

Nuoren ja perheen positiivisten asioiden tukeminen ja TARKKAAVAISUUDEN SUUNTAAMISEN
VAIKEUDEN KANSSA OIREILEVAT NUORET
kannustaminen
Keskittymiskykyä harjaannuttava toiminta
Rajat / säännöt
Ryhmätoiminta
MASENTUNEEN OLOISET, SOSIAALISESTI ARAT NUORET
Aktivointi
-turvalliset vertaisryhmät
-osaamisen ja onnistumisen kokemukset
-tutustuminen ja innostaminen uuteen
Henkilökohtainen keskustelu
-ohjaaminen tarpeelliseen tukeen
-itsetunnon vahvistaminen
Elämän hallinnan tukeminen
-unirytmin opettelua
-ruokatottumukset
-hygienia ja itsestä huolehtiminen
10
MITÄ LUOTSIPROSESSIN JÄLKEEN

Tavoitteena on, että nuoren elämässä on tapahtunut positiivista kehitystä:

nuori, vanhemmat ja ammattilaiset ovat sitoutuneet verkostotyöskentelyyn ja
siitä on tullut luonnollinen osa esim. koulun ja kodin yhteistyötä.

nuorelle on löytynyt mielekästä tekemistä vapaa-ajalle ja koulunkäynnissä
on tapahtunut positiivista muutosta.


nuoren ja perheen vuorovaikutuksessa on tapahtunut positiivista muutosta
Tarvittaessa jatko-ohjaus muihin tukipalveluihin mahdollisesti jo
prosessin aikana.
11
Koulussa Itäluotsivuoden jälkeen

opettajan tuki koulutyössä

OHR

koulukuraattorin tuki tarpeen mukaan

yhteistyö muiden nuoren elämässä muakna
olevien kanssa
LIINA & PETRA
Minkä vuoksi olit mukana Luotsitoiminnassa?
 Minkälaisia kokemuksia sinulla on toiminnasta?
 Millaisia kokemuksia sinulla on verkostoista?
 Oliko Luotsista sinulle hyötyä?
Jos joo, niin minkälaista?

13
LAINAUKSIA ARVIOINTI-TUTKIMUKSESTA

”Mut sit tällasia ihan selkeitä, jotka hyötyy… Et tällasia kaverittomia, jollain lailla kiusattuja, joilla on
vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa, suhteissa, jotka on tosi epävarmoja koulussa, hiljaisia ja vetäytyviä,
ni niistä näkee saman tien, jo Luotsin aikana voit nähdä sen hyödyn ja kuulla myös koululta ja
vanhemmilta muutoksesta…”

”Näen, että koulu on tässä ensiarvoisessa asemassa, ei nää hiljaiset, vetäytyvät nuoret myöskään mihinkään
nutille mee, ei jää lastensuojelun haaviin, kun hoitavat koulut ja asiat hyvin…”

”Tää x-luotsi on sellaisessa vaiheessa nuoren elämässä, että sillä voidaan aika pienelläkin toimenpiteellä
saada se polku sinne toiselle puolelle.”

”…ennaltaehkäisevänä toimintana oon nähnyt ihan uskomattomia tarinoita, että se elämä loksahtaakin
paikoilleen jollain tavalla.”

”Joskus tullut viestiä koulukuraattoreilta, että Luotsi-toiminnan vaikutus näkyy rauhoittavana tekijänä
[koulutyöskentelyssä].”
14
JATKUU

”Nuorille on tapahtunut jo aika paljon ennen Luotsiin tuloa, viesti yhteistyökumppaneilta on ollut se,
että kun ei ole aikaa tarttua niihin nuoriin, jotka alkaa oireilemaan, vaan siellä on niin paljon niitä,
jotka oireilee paljon ja joiden oireiden hoitamiseen menee paljon aikaa, että nää jotka vasta aloittelee,
niin niihin ei keretä puuttumaan.”

”Tutkimukset kertovat, että kouluissa pärjätään hyvin, mutta viihdytään huonosti.
Meille tämä näyttäytyy isona ryhmänä, vaikka PISA-tutkimuksissa pienenä.
Tämän joukon pärjääminen, selviytyminen yläasteiän haasteista ja peruskoulun loppuun saattaminen ei
menisi niin hyvin kuin nyt, jos tällainen toiminta Helsingistä puuttuisi…”

”Kouluissa on se kuri mukana ja opettaja voi tulla verkostoon kaiken negatiivisen palautteen kanssa.
Luotsin erityisyys on se, että annetaan nuorelle myös positiivista palautetta, missä se nuori on hyvä ja mihin
kannattaa panostaa ja mistä mikäkin johtuu. Koko kulttuurin muuttaminen sen nuoren kohdalla,
että sitä ei nähtäisi niin pahana.”

”Kyl mä varmaan olisin ennakkoluuloisempi, jos mä en tietäis, et kyl tollasis jutuis voi oikeesti olla ihan
hauskaaki ja et just niinku, on sellasta niinku ja seki et on niinku kodin ulkopuolelt tollasii ihmisiä,
johon voi sit luottaa ja kaikkee tällasta.”
15

”Ja sit seki on hyvä, jos oli käyny hyvin kouluu, ni sit ne kehu sua paljon, tuli onnistumisen tunne.”
Täytyy toimia myös siellä,
missä pahoinvointi on mahdollista,
ei vielä todellista.
16

similar documents