Oikeudet metadataan

Report
OIKEUDET METADATAAN
SISÄLLÖNKUVAILUPÄIVÄ
26.11.2010
Pekka Heikkinen
SISÄLLÖSTÄ
I. Oikeudet metadataan
-mitä oikeuksia?
-millä perusteella lisensioitavissa?
-millä edellytyksillä avattavissa: tietosuoja
II. Sisällönkuvailu ja tekijänoikeudet
-tekijänoikeusneuvoston lausuntoja
-vastauksia esitettyihin kysymyksiin
Informaatio-oikeus?
-ennen 1990-lukua keskeinen juridinen kysymys kirjastoissa koski
kappaleenvalmistusta ja sen sallittavuutta (valokopiointi)
-1990-luvun puolivälistä tekijänoikeus nousi digitalisoitumisen
myötä debatin keskiöön
-jatkossa ajankohtaistuvat laajemmin informaatio-oikeuteen liityvät
kysymykset; taustalla verkottuminen :
1) kirjasto ei enää omista kokoelmia vaan tarjoaa niihin pääsyn
(from collections to connections)
2) uudet tavat hyödyntää digitaalisessa muodossa olevia aineistoja (data mining)
-> mitkä ovat informaation saavutettavuuden reunaehdot?
Informaation olomuotoja
ei-julkinen
julkinen
harkinta
salainen
vaitiolovelvoite
yksityinen
luvanvarainen
suojattu henkilötieto
luottamuksellinen
TEKIJÄNOIKEUS: PERUSKÄSITTEITÄ
TEOS:
-ei fyysinen teoskappale kuten kirja tai tallenne
-ei ”taideteos”, ei esteettisiä kriteereitä
-käsite avoin, ei laissa määritelty
-HUOM: teokseen sisältyvä data/informaatio ei suojattua
YKSINOIKEUS:
-oikeus kieltää
-tietyt toiminnot: kopioiminen, levittäminen, välittäminen, esittäminen, näyttäminen
-> pyydettävä lupa, silti sovittavissa!
SUOJA-AIKA:
-vaihtelee: teossuoja 70v tekijän kuolemasta
lähioikeudet, esim. valokuva 50v
tietokantasuoja15v
MIKÄ EI OLE SUOJATTUA
-tekijänoikeus suojaa vain ilmaisua, ideat, data, informaatio
kaikkien vapaasti hyödynnettävissä
-> ongelma: miten voidaan käytännössä hyödyntää erillisinä?
-poikkeus edellisestä: luettelosuoja ja tietokantasuoja (49§ ),
suojaa myös sellaista laajaa informaation/datan kokonaisuutta,
jonka kokoaminen on edellyttänyt suuria investointeja/ vaivannäköä
-ero teossuojaan: työnantaja kuten kirjasto voi olla alkuperäinen
oikeudenhaltija
-huom! Asiantuntemusta ei suojata! Perusteena se, että kuka
tahansa yhtä ammattitaitoinen henkilö olisi voinut päätyä
samanlaiseen lopputulokseen
Tekijänoikeuden ja informaatio-oikeuden
rajapinta
-teoskäsite: omaperäisyys
-tiedon kerääjät/kokoajat eivät saa teossuojaa työpanoksensa
perusteella; sen sijaan mahdollisesti tietokanta/luettelosuojaa
-teoksen osaa suojataan samalla tapaa kuin teoksen kokonaisuutta
kirjallisen teoksen osalta teoksen sisällöllä, tarkoituksella tai pituudella ei ole merkitystä
-tiedon louhinta (data mining) jatkossa entistä suurempi ongelma;
tästähän sisällönkuvailussakin on kysymys, vaikka yhden teoksen
tasolla?
Mistä tekijällä on yksinoikeus määrätä?
-kappaleen valmistaminen ja yleisön saataville saattaminen
-”yleisö”: ennalta rajaamaton ihmisjoukko
-ei esimerkiksi Kansalliskirjaston pikkujoulut: suljettu piiri
-jokaisella on oikeus valmistaa muutama kappale ”yksityistä
käyttöään varten”
-sosiaalinen media hämärtää rajanvetoa yksityinen/julkinen piiri
ONGELMAKOHTIA KIRJASTOJEN
KANNALTA
1. Teossuojan kesto on sidottu tekijän kuolinvuoteen,
ei esim. teoksen julkaisuvuoteen
2. Teoskynnyksen ylittyminen ratkaistaan aina tapauskohtaisesti
Kirjaston oikeudet metadataan (1)
-vaikka digitointi sinällään ei luo uutta tekijänoikeutta,
kirjastolla voi olla oikeuksia tuottamaansa metadataan
-tietokantasuoja: 15v siitä kun tietokanta ”valmistui”
-kirjasto omistaa tuottamansa datan, joka on sen hallussa
-suoja sopimatonta kilpailua vastaan
Avoin metadata (2)
a) kirjaston itse tuottama metadata
huomioitava tietosuoja (auktoriteettitiedot)
-
b) ostettu metadata
huomioitava myös datan tuottajan oikeudet
-
- Helsingin kaupunginkirjasto avasi kesäkuussa 2010 HelMet
luettelointitiedot avoimena datana
-> BTJ:llä omistusoikeus/käyttöoikeudet dataan, se halusi turvata
oikeutensa tuottamaansa uutuusaineistoon suhteessa kilpailijoihinsa
-kirjastojen ratkaisujen vaikutukset informaatiomarkkinoilla!
Kirjaston oikeudet (3)
-jos sisällönkuvailu on riittävän omaperäistä, tekstin muuntelija voi
saada siihen alkuperäisen tekijän kanssa rinnakkaisen oikeuden
-muuntelu voi olla myös siinä määrin omaperäistä, että muuntelija
saa ilmaisuunsa alkuperäisestä oikeudenhaltijasta erillisen,
itsenäisen tekijänoikeutensa
-> nämä oikeudet syntyvät työntekijälle, mutta työnantaja (kirjasto)
saa niihin normaalin toimintansa edellyttämän käyttöoikeuden
Tapaus 1 Sisällysluetteloiden digitoiminen ja
sijoittaminen julkiseen tietokantaan
-TN 2000:13
-sisällysluettelo VOI saada suojaa teoksen osana
-> tällöin sen tallentamiseen tarvitaan lupa
Tapaus 2: Linkittäminen
Kysymys: Saako viitetietokantaan liittää myös linkin itse julkaisuun?
Vastaus: linkkien osalta oikeudellinen tilanne epäselvä, jätetty tapauskohtaisesti arvioitavaksi (HE 28/2004, s. 80)
-laissa ei nimenomaisesti kielletty
-hakulinkki, kehyslinkki, syvälinkki jne.
-jos linkin avulla vain siirrytään sivulta/sivustosta toiseen, EI edellytä lupaa
-jos suojattua aineistoa tuodaan sivulle siten, että se tulee sivun
osaksi, niin edellyttää lupaa
-TN 2001:8: kuului tekijän määräysvallan piiriin koska linkki loi
teokselle uuden yleisön
Tapaus 3: Kirjojen kansikuvien esittäminen
kirjaston tietokannassa
-TN 2003:18
-kirjan kannen graafinen esitys, kansikuvana käytetty valokuva ja
jopa kirjan nimi voi olla suojattu
-yleensä kustantajan lupa riittää
Tapaus GBS linkit
Kysymys: linkitys aineistotietokannasta Google Booksiin
1) onko sallittua ilman lupaa?
2) mitä lakia sovelletaan?
Vastaus:
-kansikuvat (myös thumbnails) sinällään suojattua aineistoa, ko.
linkki tuo kansikuvan osaksi omaa sivua joten edellyttää lupaa
-voi olla, että Googlen hankkima lisenssi kattaa - oletettavasti ei
(oikeusjuttu vireillä, Google vedonnut §107 fair use)
-kun käyttö tapahtuu Suomessa noudatetaan Suomen tekijänoikeuslakia
Tapaus 4
Tiivistelmät
-TN 2005:16
-tiivistelmä ei ollut sitaattien kooste, kirjoitettu ilmaisullisesti
-koska tekijänoikeus ei suojaa sisältöä, tiivistelmien käyttöön ei
tarvittu oikeudenhaltijan lupaa
Ketä palvelee se, että tietoa saadaan tuottaa vain vanhoista aineistoista? Ei tiedonhakijaa ainakaan! Miksi kirjastojen vilpitöntä halua
edesauttaa tietojen löytymistä ei-kaupalliseen tarkoitukseen pyritään estämään soveltamalla tekijänoikeuspykäliä hyvin rajoittuneesti. Kirjastot eivät pyri kaupalliseen menestykseen, vai?
->tieto/data sinällään ei ole suojattua
->kaiken voi ilmaista omin sanoin, vain toisen ilmaisun
kopioiminen edellyttää lupaa
->erottelulla kaupalliseen/ei-kaupalliseen käyttöön on merkitystä
vain poikkeustapauksissa eli rajoitussäännöksiä sovellettaessa
(vrt. USA Copyright Act §107 fair use)
Aiempia kysymyksiä 1
Kuinka paljon painetusta kirjasta voi tallentaa tietoja kirjaston luettelotietokantaan? Onko sallittua sisällysluettelon, takakannen tai
muun vastaavan kirjassa olevan sisältöä kuvailevan informaation
lisääminen
-> ks. EY tuomioistuimen ratkaisu C-5/08 16.7.2009 (”Infopaq”):
11 sanan kopiointi saattoi loukata tekijänoikeutta
http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62008J0005:FI:HTML
-sisällysluettelo, takakansi jne suojattua ilmaisuna (sisältö-muoto
erottelu)
-TN 2010:2 ”vinksin vonksin ja heikun keikun” saa suojaa säkeenä
-TN 2010:11 lauseen suoja ”Kuningas kutsui narrin helistimellä luokseen”
ei suojattu
Aiempia kysymyksiä 2
Entä kustantajien www-sivuilla oleva, luetteloinnin kohdetta kuvaava informaatio? Mitä on huomioitava em. tietoihin liittyen e-kirjan sisällönkuvailussa. Mikä ero on ulkomaisen ja kotimaisen aineiston käytöllä, onko kotimaisen kuvailutiedon käyttö rajatumpaa?
->
-meillä on katsottu, että internetissä julkaiseminen ei tarkoita oikeuksista
luopumista, silti voisi olettaa käytön olevan sallittua (?)
-ulkomainen aineisto on samalla tavalla suojattua kuin kotimainenkin
-angloamerikkalaisen perinteen maissa tulkinta osin toinen, myös Saksassa Korkein oikeus katsonut 29.4.2010 ettei Google loukannut tekijänoikeutta käyttäessään ”thumbnails” http://tinyurl.com/34wejvp
(taiteilija oli laittanut kuviaan webbisivuilleen ilman teknistä suojausta,
joten nämä joutuivat Googlen robotin haravaan)
SELITYSYRITYS…
Miksi asiat ovat niin hämäriä ja tulkinnanvaraisia, erityisesti tekijänoikeuslain osalta?
->kaikkea ei ole osattu/uskallettu säännellä, jotta ei saataisi aikaan
enemmän vahinkoa kuin hyötyä
->informaation omistukseen/käyttöön liittyy merkittäviä
taloudellisia arvoja sekä ristiriitaisia intressejä
->kirjastot ovat (ehkä onnettomuudekseen) edelläkävijöitä tietoyhteiskunnan rakentamisessa - markkinat tulevat perässä?
KIITOS!

similar documents